Osaava <3 Osaaja / Blogisarja osa 8
Turva-alalla on monimuotoista osaamista, jota harvoin osataan hyödyntää työelämässä tarpeeksi laajalti. Osaava esittelee blogisarjassa näitä alan osaajia edistääkseen alan verkostoitumista. Saimme sarjan kahdeksanteen blogiartikkeliin haastateltavaksi henkilön, joka vastaa esimerkiksi turvatarkastuksista Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
Turvatarkastuksia pidetään välttämättömänä pahana. Jostain syystä ne silti vain tuntuvat sujuvan mukavammin Helsingissä kuin monella muulla kentällä maailmalla. Siitä oli hyvä lähteä liikkeelle Pekkasen kanssa.
Turvallisuutta säädöksien ja lakien kautta
Turva-alan toimintaa ohjaavat monet lait, niiden tulkinnat ja erilaiset säädökset. Ne luovat yhtenäiset puitteet tekemiselle. Ala lienee harvojen joukossa siinä, että säädöksiin suhtaudutaan myötämielisesti lähes kaikkien toimesta.
– Regulaatiot, kansainvälinen yhteistyö, on edistänyt turvallisuutta paljon
Joni Pekkanen vastailee moniportaisesti jokaiseen asiaan. Harvoin onnistumisten tai epäonnistumisten taustalla on yksittäisiä tekijöitä. Eikä edes selkeitä poikkeustilanteita voi syyttää ongelmista.
– Kyllä meillä työn puolella keskitytään jo koronan jälkeiseen aikaan ja suunnitellaan siihen hetkeen toimivia ratkaisuja
Turvatarkastukset eivät varsinaisesti muuttuneet pandemian takia. Muutoin toki rajaturvallisuuteen on tullut muutoksia, mutta ne näkökulmat jätämme tästä keskustelusta pois.
Kansainvälinen yhteistyö, myös kriisitilanteissa, varmistaa sen, että asioiden liikkuminen on sujuvaa. On kyseessä sitten tieto tai materia, sen pitää pystyä liikkumaan rajojen yli ennakoitavalla tavalla.
– Tiettyjen alueiden suunnalta matkaavien kohdalla on tehtävä turvatarkastus myös Suomessa, vaikka se olisi tehty heille jo lähtömaassakin
Tuo koskettaa monia Suomeen saapuvia. Sama säännös pätee muissakin yhteistyötä tekevissä maissa. Eli henkilöt joko tulevat kohteesta, joka on ennakkoon sovitulla tasolla tai sitten ei. Mustavalkoista, koska muutoin muuttujia olisi liikaa.
Vaikka tehdäänkin turvatarkastuksia regulaatioiden perusteella, niin silti ei saa unohtaa sitä, että tämä on asiakaspalvelua
Turvatarkastukset osaksi Suomi-brändiä
Monelle Suomeen saapuvalle matkaajalle turvatarkastus Helsinki-Vantaalla on ensimmäinen kokemus suomalaisuudesta. Ehkäpä jopa ensimmäinen suomalainen, jonka kanssa he kommunikoivat on osa Joni Pekkasen tiimiä.
Emme puhu lentokentän turvatarkastuksia tarkemmin Pekkasen kanssa. Sitä keskustelua rajoittaisi muutoinkin turvallisuus näkökulmat selkeästi. Puhumme yleisemmällä tasolla asiasta ja siitä, miten Pekkanen ja Finavia suhtautuvat turvatarkastuksiin.
Jos ei kohdata toista ihmisenä, niin ollaan epäonnistuttu tekemisessä
Harva osaa hahmottaa, että turvatarkastukset ovat asiakkaita varten. Vaikka lait määrittelevät tekemistä, niitä tehdään silti matkustajia varten, ei heitä kiusatakseen. Tämän ajatuksen voi helposti kokea Helsinki-Vantaalla, mutta se vaatii asiakkaalta tarkkaavaisuutta.
– Monesti kaikki hoituu niin nopeasti, että ei siinä keretä luoda mukavaa ja lämmintä ilmapiiriä, kun asiakas haluaa päästä etenemään matkallaan
Turvatarkastus koetaan helposti ”esteenä” matkalle pääsemisessä. Tämä ajatus juontuu osittain muutoksista, joita turvatarkastuksiin säännöllisesti tulee. Joku jopa ahdistuu, kun ei tiedä miten toimia ennakkoon.
– Ohjeena kaikille turvatarkastukseen saapuville se, että kannattaa perehtyä alueellisiin tietoihin ja hyvä myös olla tietoinen siitä, mitä Suomessa tehdään
Tieto lisää luottamusta ja siksi kommunikointi on tärkeää. Mitä paremmin asiakas osaa ennakkoon valmistautua, sitä sujuvammin kaikki hoituu. Mutta, koska turvallisuutta ei saa, eikä kannata, ulkoistaa matkustajille, turvatarkastuksessa käydään kaikki läpi samalla tavalla.
Jokainen kohdataan yksilönä ja lähtökohtaisesti kaikkiin luotetaan.
Ei ole mitään syytä pelätä, jos laukkuun onkin unohtunut jotain sääntöjen vastaista. Jutellaan siitä ja sovitaan mitä esineelle tehdään.
Asiakkaiden arvostus näkyy tekemisessä ja asiakaspalvelua kehitetään jatkuvasti. Samalla toki turvallisuudesta tinkimättä.
Juuri siitä arkiturvallisuuden tunteesta, jota suomalainen yhteiskunta tuottaa, on tulossa yksi kilpailuvaltti turismin maailmassa. Nykyään Suomi luokitellaan turismilistauksissa usein suhteellisen heikosti, koska yhteinen linja maabrändin markkinoinnissa on ollut vain ylläpitää mielikuvaa talvesta ja järvistä.
Turvallisuus nousee kuitenkin yhä enemmän esille, kun listataan syitä matkustaa tai jättää matkustamatta jonnekin. Suomella on siis massiivinen mahdollisuus saada turvallisuudesta iso osa brändiään.
Tottakai hahmotamme, että luodaan monelle se ensimmäinen mielikuva Suomesta.
Joni Pekkanen vaikuttaa mahdollisesti enemmän Suomen brändiin, kuin sitä työkseen tekevät henkilöt. Hänelle se on osa turvallisuutta, osa turvallisuuskulttuuria. Se näkyy tekemisessä ja onnistunut kohtaaminen tukee Suomen menestystä kansainvälisessä kilpailussa turisteista.
Kokonaisturvallisuus
Keskustelut turva-alan osaajien kanssa päätyy aina siihen, että puhutaan turvallisuuden filosofiasta. Mitä on turvallisuus ja mikä siihen vaikuttaa.
– Eihän turvallisuutta voida tehdä erillään muista, se on kokonaisuus, joka syntyy kulttuurista
Kun työyhteisössä turvallisuus koetaan tärkeänä asiana, jota kaikki saavat edistää – syntyy itseään ruokkiva positiivinen turvallisuuskulttuuri. Mustavalkoinen maailma muuttuu kuitenkin harmaaksi, kun hahmotetaan turvallisuuskulttuurien ääripäät. Toisaalla ketään ei kiinnosta muiden hyvinvointi ja toisaalla sitä kytätään tehden fiktiivisiä ilmiantoja.
Suomessa turvallisuuskulttuuri on vahvasti yhteisöllinen, joka kostautuu joissain tilanteissa. Perinteiset selitykset ”pojat on poikia” ovat esimerkkejä siitä, kun yhteisöllinen valvonta muuttuukin tekijöiden suojelemiseksi.
Usein kiireen ja yllättävien tilanteiden keskellä unohtuu perustasolla asioiden hahmottaminen. Kiireessä tekeminen kostautuu aina. Rauhallisuuden hakeminen kuultaa läpi myös Joni Pekkasen puheesta, kun hän harkitsee etukäteen asioita.
Kokonaisturvallisuus on tervettä silloin, kun sitä voidaan kehittää kaikkien toimesta. Sitä arvomaailmaa myös Finavia edustaa ja se näkyy vahvasti myös Joni Pekkasen sanoissa.
Turvallisuus ja asiakaspalvelu kulkee käsikädessä, ne ovat pitkälti sama asia
Ei ole turvallisuutta irrallaan muusta yhteiskunnasta, se on vahvasti yhtä muun tekemisen kanssa. Se myös selittää sitä, miksi Suomessa turvatarkastuksessa henkilökunta hymyilee ohjeistaen asiakkaita, moittimisen sijasta.
Sitä Suomi on parhaimmillaan. Ystävällisyyttä. Turvallisuutta. Kiireettömyyttä.