Osaava <3 Osaaja / Blogisarja osa 7
Turva-alalla on monimuotoista osaamista, jota harvoin osataan täysimittaisesti hyödyntää työelämässä. Alan ammattilaisten osaaminen linkittyy moneen yksikköön, osalla työ painottuu riskien hallintaan, joku taas keskittyy valtiollisen tason turvallisuuden kehittämiseen. Saimme sarjanseitsemänteen blogiartikkeliin haastateltavaksi henkilön, joka on tunnettu verkostoituja ja ulkoministeriön turvallisuusneuvonantaja.
Jere Peltonen on aktiivisesti kehittänyt omaa osaamistaan ja edistänyt myös alan yleistä kompetenssia kohdata erilaisia riskitilanteita. Toisinaan toimiala vaatii erilaisia näkemyksiä, että etenemistä tapahtuu.
Missä turva-alan osaavat tekijät ovat?
Turvallisuusalan synty on yhtä epämääräinen kuin alan määritelmäkin. Joissain lähteissä turva-alan modernina syntymisenä pidetään Suomessa vasta vuotta 2002, kun yksityisten turvallisuuspalveluiden laki tehtiin. Tosin jo vuonna 1959 Suomen Teollisuuden Vartiointi (STV) aloitti toimintansa valvoen teollisuuden riskejä (pääsääntöisesti tulipaloja). STV:n perustivat kotimaiset vakuutusyhtiöt valvomaan niin omia kuin asiakkaidensakin etuja.
Vartioimispalveluiden kautta kehittynyt ala kasvoi valtiollisten toimintojen rinnalla. Nämä kaksi taustaa nivoutuivat mm. siten, että alalle ja eri organisaatioihin päätyi/hakeutui henkilöitä turvallisuusviranomaisista kuten poliisista ja puolustusvoimista. Syynä nykytarkastelussa vanhahtavat yleismielikuvat turvallisuuden reaktiivisesta luonteesta ja tarvittavasta osaamisesta, sekä vahvat synergiaedut alan sisällä.
Edelleen monissa lähteissä alaan viitataan yhteiskunnan näkökulmasta, eikä yksityisen toiminnan kannalta. Lisäksi alalle on ajan kuluessa muodostunut organisaatioiden turvallisuuden johtamisen osaaja- ja tekijäjoukko eri koulutuspolkuineen.
Ei siis ihme, että alan tekijöiden taustat ovat myös moninaisia.
Tässä vaiheessa on hyvä päästää Jere Peltonen ääneen.
– Alalla laajasti ajatellen on tunnistettavissa jonkin verran ”kuppikuntaisuutta”. Se on sinänsä luonnollinen piirre, koska erilaiset intressit ja ajan myötä rakentuneiden osakokonaisuuksien tarpeet kanavoituvat eri tavoin. Turvallisuusalan yhteistyörakenteiden jatkuva kehittäminen ja ylläpitäminen vahvistaa organisaatioiden ja yksilöiden poikkiammatillista kanssakäymistä, josta kaikki lopulta hyötyvät.
Osaavat tekijät alalle meillä jo on ja jatkuvasti heitä valmennetaan lisää. Useat oppilaitokset ovat alkaneet edistämään myös turvallisuusjohtamista.
– Mitä enemmän panostetaan johtamiskyvykkyyksiin ja turvallisuuden johtamisessa tärkeään inhimillisen käyttäytymisen ymmärtämiseen, sitä paremmin turvallisuusjohtamisen alue, ja sitä kautta koko turvallisuusala, voi tulevaisuudessa.
Jere Peltonen nostaa johtajuuden esille monessa tilanteessa. Ala ja siihen liittyvät mielikuvat ovat käyneet läpi murroksen ja enää ei vain reaktiivisesti vahdita murtoja, vaan hallitaan proaktiivisesti yhä laajempia kokonaisuuksia. Proaktiivisuus on pitkällä jänteellä tehokkaampaa ja halvempaa kuin reaktiivisuus.
Turva-alan tulevaisuudesta
Turvallisuus on monikansallista, globaalia tekemistä. Turva-ala on ollut ensimmäisiä kansainvälistymisen kokeneita aloja Suomessa. Samalla alan sisäiset muutospaineet eivät nousseet tarpeeksi korkealle, joten eri osakokonaisuudet jäivät ikään kuin elämään omaa, erillistä elämäänsä.
Eli tuulahdukset historiasta pitäisi nähdä lähtökohtana, eikä nostalgisena kuvana paremmista vuosista. Koulutuksen ja yhteiskunnan kehittyessä turva-ala lienee jopa kärsinyt siitä, että ei olla aikoinaan aktiivisemmin tehty yhteistyötä eri alojen kanssa.
Käyttäytymistieteissä, analytiikassa ja monella muullakin alalla on tapahtunut paljon. Lähes kaikki toiminnot ovat tekemisissä keskenään, eikä esimerkiksi markkinointi ole irrallinen osanen yhteiskunnasta. Silti turva-alalla vielä liian monella tuntuu olevan eräänlainen vastakkainasettelun ajatus. On turva-alan osaajat ja sitten on ne turvattavat.
– Mielestäni toimialarajat ylittävä verkostoitumistoiminta ja esimerkiksi käyttäytymispsykologian haltuunotto ovat olennaisessa asemassa alan kehittymisessä kokonaisuutena katsoen, muutamia mainitakseni. Turvallisuusjohtaminen ei voi enää nykyään olla salassapitomystiikan tai vahvojen hierarkioiden avulla ylläpidettävä erillinen vajaan osaamisen saarekkeensa, onneksi. Oman urani aikajänteellä suunta on kokonaisuutena ollut hyvä ja jatkuu myönteisenä.
Vartioimisliiketoiminnan alueella tulevaisuus on jo tapahtunut. Yhtiöt päätyvät ulkomaille ja riskit tulevat monesta suunnasta. Tulipaloista aloittanut STV on nykyään osa yli 370.000 työntekijän organisaatiota, joka toimii yli 50 eri valtion alueella.
Murrokset alan sisällä ovat tuottaneet ymmärrettävästi vastareaktioita muutokselle. Mitä enemmän verkostoja rakennetaan, sitä kevyemmillä vastareaktioilla ala kehittyy.
Meidän pitää rohkaista kaikkia mukaan tekemiseen, luoda yhteistyötä ja -ymmärrystä yhä lisää. Paljon on tehty sen eteen eri toimijoiden toimesta, mutta ei ole tietenkään syytä jäädä lepäämään laakereille.
Miksi niin pitäisi kaikkien haluta tehdä?
– Turvallisuusala laajasti ajateltuna voisi mahdollisesti puhua joissain asioissa yhteisellä, painokkaalla äänellä, mutta sitä ennen yhteistyötä tarvitaan näiden asioiden ja niihin liittyvien tavoitteiden tunnistamiseen ja määrittelyyn.
Jere Peltonen ei itse halua olla se toimialan ääni, mutta hän haluaa olla mukana luomassa ja tukemassa niitä verkostoja, joilla siihen pisteeseen päästään. Kanssaan saa olla eri mieltä monesta, mutta avoimen keskustelun käyminen alan sisällä on tärkeää.
Lisää kriittistä ajattelua tarvitaan. Sekä kriittisen ajattelun kyvykkyyttä että puitteita, jonka avulla se voidaan hyödyntää.
Ajattelua lisää. Verkostoituminen tuo uusia ajatuksia tekemiseen ja myös niitä perinteisiä sosiaalisten verkostojen etuja kuten jaksamista ja turvaa. Turva-alan pitää verkostoitua yhä enemmän, jotta se voisi hyvin – ihan kuten alan osaajienkin on hyvä tehdä.
Jere Peltonen
040 – 845 8614
jere.peltonen@kolumbus.fi
Peltosen suuntaan voit kääntyä esimerkiksi:
- turvallisuusjohtaminen kokonaisuutena
- ulkomaantoiminnot
- koulutustoiminta
- jatkuvuudenhallinta
- erityis- ja poikkeustilanteiden hallinta
- inhimillisten käyttäytymispiirteiden ymmärtäminen ja hallinta osana organisaation turvallisuudenhallintaa.
Monenlainen muukin Peltoselta onnistuu, kannattaakin katsoa LinkedIn-profiili (ja kontaktoitua).