Työturvallisuuslaki ei näe eroa yksin tai yhdessä muiden kanssa työskentelevien kesken. Miten siis yksin työskentelevien työturvallisuudesta tulisi huolehtia?
Monilla aloilla ja työtehtävissä töitä tehdään tyypillisesti yksin. Kun ympärillä ei ole työkaveriverkostoa, työturvallisuuden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota erilaisiin tekijöihin ja riskeihin, ja hyödynnettävä muun muassa uusia teknologioita.
Lain asettama velvollisuus
Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijöidensä turvallisuudesta. Jo se pelkästään, että työtä tehdään yksin, voi aiheuttaa tavanomaista suurempaa haittaa tai vaaraa. Tällöin työturvallisuuden suunnittelussa on hyvä muistaa seuraavat periaatteet:
- estetään vaara- ja haittatekijöiden syntyminen
- poistetaan vaara- ja haittatekijät, tai jos se ei ole mahdollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla;
- toteutetaan yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet ennen yksilöllisiä
- harkitaan tekniikan kehittymisen tuomien uusien mahdollisuuksien hyödyntämistä
Huomioitavia avainasioita
Työturvallisuuden suunnittelussa on tiettyjä peruslainalaisuuksia, mutta yksin työskentelevien kohdalla kannattaa huolehtia, että muutama avainasia on hoidossa.
Seuraava kokonaisuus soveltuisi esimerkiksi kaupan alan tai sosiaali- ja terveysalan kohteessa yksin vuorossa työskentelevälle:
1
Väkivaltariskit arvioitu etukäteen ja torjuntatoimet suunniteltu yhdessä
Työtehtäviin ja työympäristöön liittyvät väkivaltariskit on tunnistettava ja selvitettävä, jotta niitä voidaan ennaltaehkäistä. Arviointi tulee toteuttaa yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kanssa. Lisäksi arvioinnissa voi käyttää hyväksi työpaikan työsuojeluhenkilöstöä ja tarvittaessa myös ulkopuolista asiantuntemusta.
Riskien arvioinnin myötä tunnistetaan mahdollinen väkivallan uhka ja sen muodot, jotka on otettava huomioon työmenetelmien ja työympäristön suunnittelussa. Turvallisuusjärjestelyillä voidaan ennaltaehkäistä väkivallan mahdollisuutta ja väkivaltatilanteen seurauksia.
2
Turvallisuusohjeisto laadittuna
Arvioinnin jälkeen tehdään kirjallinen turvallisuusohjeisto, joka sisältää toimintaohjeet ja -mallit vaara- sekä väkivaltatilanteiden varalta. Ohjeissa on muistettu kiinnittää huomiota poistumisteiden turvallisuuteen, näkyvyyden varmistamiseen ja henkilöstön yhteisiin toimintatapoihin sekä mahdollisten pakoreittien varmistamiseen. Ohjeistossa on myös toimintaohjeet ja -vastuut tilanteisiin, kun väkivalta tai sen uhka on ollut todellinen.
3
Turvapainike liitettynä viestintäjärjestelmään
Työntekijällä on mukana kannettava turvapainike, joka on liitetty Osaava-viestintäjärjestelmään. Tarvittaessa hälytyksen voi tehdä huomaamattomasti ja viesti välittyy sisäisesti ja ulkoisesti (esim. vartioimisliikkeeseen). Uhkaavassa tilanteessa kriisiviestintä tapahtuu nopeasti, tehostetusti ja luotettavasti.
4
Työntekijät koulutettu ja perehdytetty sekä raportointi suunniteltu
Henkilöstön työturvallisuuskoulutuksessa on harjoiteltu viestintäjärjestelmän käyttöä ja turvallisuusohjeistuksen toimintamalleja sekä valmistauduttu väkivaltatilanteiden kohtaamiseen.
Kaikki tilanteet raportoidaan, dokumentoidaan ja käsitellään työyhteisössä sovitulla tavalla. Raportointi tuottaa tietoa turvallisuutta uhkaavista ongelmista, jolloin tapauksia voidaan analysoida ja kehittää toimintamalleja.
5
Jälkihoito alkaa viipymättä
Väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutunut työntekijä ohjataan välittömästi jälkihoitoon. Esimiehen velvollisuus on huolehtia siitä, että jälkihoito käynnistetään viipymättä työterveyshuollon toimesta. Väkivaltateon tai sen uhan aiheuttamia vaikutuksia pyritään vähentämään ja lieventämään, ja helpottamaan työhön paluuta ja työssä selviytymistä.
Tilastokeskuksen tiedoissa ”väkivallan, järkyttävän tilanteen, poikkeavan läsnäolon” aiheuttamat työtapaturmat on tilastoitu em. poikkeaman mukaan viimeksi vuoden 2016 osalta*. Vaikka esim. väkivallan aiheuttamat työtapaturmat edustavat kokonaisluvuissa pientä prosentuaalista osuutta, niihin liittyvät sairauslomat voidaan välttää tai edes vähentää oikeilla, suunnitelmallisilla toimenpiteillä.
*) Suomen virallinen tilasto (SVT): Työtapaturmat [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5999. 2016, Palkansaajien työpaikkatapaturmat . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.6.2019].