Sosiaali- ja terveysalalla työntekopaikat vaihtelevat ja työtehtävätkin eroavat työympäristön mukaan. Alan työntekijöihin kohdistuu työssä monia vaaratekijöitä, sillä asiakkaiden joukossa voi olla vaikeahoitoisia potilaita muun muassa päihteiden käytön vuoksi. Muun hoitotarpeen lisäksi he saattavat altistaa väkivallan uhalle. Työväkivallan osuus alan vaaratekijöistä on valitettavasti kasvanut ja väkivalta on yhä vakavampaa ja monimuotoisempaa.
Väkivallan uhalla on kielteinen vaikutus työntekijöiden työhyvinvointiin ja työnantajilta edellytetäänkin ennakoivia toimia, joita ovat
- vaara- ja haittatekijöiden syntymisen estäminen,
- vaara- ja haittatekijöiden poistaminen tai korvaaminen vähemmän vaarallisilla,
- yleisten työsuojelutoimenpiteiden toteutus,
- yksilöllisten työsuojelutoimenpiteiden toteutus ja
- tekniikan ja muiden keinojen kehittymisen huomiointi.
Väkivaltariskien hallintakeinot
Monissa työtehtävissä haastavat asiakastilanteet joudutaan kohtaamaan yllättäen ja usein yksin. Yksin työskentelyä ei ole aina mahdollista välttää, joten sopivia hallintakeinoja täytyy olla käytettävissä. Joskus tilanteesta selviäminen on kiinni työntekijän vuorovaikutusvalmiuksista ja käytettävissä olevista turvatoimista. Yksin työskentelevien turvallisuuden parantamiseksi voidaan käyttää seuraavia hallintakeinoja:
1) Hälytys- ja viestintäjärjestelmä
Henkilökunta saa käyttöönsä mukana kannettavat turvapainikkeet, jotka on liitetty hälytys- ja viestintäjärjestelmään. Uhkaavassa tilanteessa hälytys pystytään aktivoimaan huomaamattomasti ja se välittyy nopeasti sisäisesti ja vartioimisliikkeeseen. Tilanteen niin vaatiessa vartioimisliike on suoraan yhteydessä turvallisuusviranomaisiin.
2) Turvallisuusohjeisto
Työnantaja ja työntekijät laativat yhdessä kirjallisen turvallisuusohjeiston. Se sisältää toimintaohjeet ja -mallit etukäteen kartoitettujen vaaratilanteiden varalle sekä toimintaohjeet ja -vastuut väkivaltatilanteen/uhan jälkitoimille. Ohjeissa tulee huomioida myös poistumisteiden turvallisuus, näkyvyyden varmistaminen, henkilöstön yhteiset toimintatavat ja mahdolliset pakoreitit.
3) Työntekijöiden koulutus ja perehdytys
Henkilöstö koulutetaan hälytys- ja viestintäjärjestelmän käyttöön, turvallisuusohjeistuksen toimintamalleihin ja yleisesti väkivaltatilanteiden kohtaamiseen.
4) Väkivaltatilanteista oppiminen
Väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi mahdolliset väkivaltatilanteet tai niiden uhat tutkitaan. Myös läheltä piti -tilanteet dokumentoidaan ja käsitellään. Näistä saatu tieto auttaa torjuntatoimien suunnittelussa ja toteutuksessa.
Turvallisuusviestintää räätälöidysti
Viestintä- ja IT-teknologioiden kehittyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös turvallisuusviestintään.
Jo tietoisuus siitä, että hälytyksen voi tehdä tarvittaessa nopeasti ja että sen välittymiseen oikeille tahoille voi luottaa, parantaa työhyvinvointia ja auttaa henkilöitä suoriutumaan paremmin työtehtävistään.
Osaava-viestintäjärjestelmän monipuolisista ominaisuuksista voidaan räätälöidä organisaation toimintaympäristön tarpeisiin sopiva kokonaisuus. Osaavan asiantuntijatiimi auttaa tarvittaessa toimintojen valinnassa, käyttöönotossa ja koulutuksessa.