Osaava <3 Osaaja / Blogisarja osa 35
Turva-alalla on monimuotoista osaamista, jota harvoin osataan hyödyntää työelämässä tarpeeksi laajalti. Osaava esittelee blogisarjassa näitä alan osaajia edistääkseen alan verkostoitumista. Saimme sarjan 35. blogiartikkeliin haastateltavaksi Suomen SopimusPalokuntien Liiton (SSPL) järjestöpäällikön.
Aleksi Peurala haluaa saada tehtyä maailmasta järkevämmän. Joskus se vaatii tulipalojen sammuttelua ja joskus sitä pääsee ihan sammuttamaan tulipalojakin.
Mikä ihmeen sopimuspalokunta?
Otsikon vastaus riippuu siitä, keneltä aiheesta kysytään. Pelastustoimi määrittelee sopimuspalokunnat järjestelmäänsä kuuluviksi vapaaehtois-, laitos-, teollisuus- ja sotilaspalokunniksi.
SSPL:n oma määritelmä on pitkälti samanlainen, mutta korostaa alueen pelastustoimen kanssa tehtyä palokuntasopimusta, eli sopimusta siitä kuka, miten ja millä korvauksella pelastustoimintaa tuottaa.
Epäselvää?
Suomessa on noin 13.500 hälytyskelpoista sopimuspalokuntalaista, muodostaen suurimman pelastushenkilöstön ryhmän maassamme. Kaikkiaan toiminnassaan on mukana yli 30 000 ihmistä, eli hyvin suuri osa suomalaisista kuuluu sopimuspalokuntien toimintaan.
Mutta harva tietää, mistä sammutuskalusto ja -henkilöstö saapuu, jos kotialueella on tulipalo. Moni otaksuu toimijoiden olevan suoraan pelastustoimen palkattuja ammattitekijöitä, vaikka useimmiten asia ei siten ole.
Tulipaloja Suomessa sammutetaan monilla eri sopimuksilla, erilaisten järjestelmien kautta ja ihan aina siinä ei ole mitään järkeä.
Siksi pyysimme haastatteluun Aleksi Peuralan.
Järjestelmä ei toimi
Artikkelia varten on Aleksi Peuralan kanssa sovittu etätapaaminen aiemmin pitkän etätapaamisen lisäksi. Jälkimmäinenkin keskustelu venyy parituntiseksi, eikä niiden aikana keretä kuin vasta raapaisemaan pintaa.
Raja-aitoja kaatui kun Kalajoen metsäpalo kasvoi
Peurala viittaa siihen, että paikalle lähti eripuolilta Suomea sammuttajia, osa halukkaista ei edes vielä mahtunut mukaan
– On epätasa-arvoa, kuppikuntaisuutta…normaaleja työpaikkojen ongelmia
Kalajoelle lähti myös Peuralan edustamasta sopimuspalokunnasta ihmisiä.
– Siellä on nyt meidän osaajia, ilman mitään henkilökohtaisia korvauksia, osa saa ruokapalkan, osalle maksetaan tunneista ja varmasti siellä joillain kertyy myös ylityötunteja
Sammutustöiden taustalla on korkeaa osaamista, mutta monesta eri lähteestä. Siksi myös sopimustekniset asiat ovat monimutkaisia. Siksi niistä pitää puhua, mielellään suoraan ja kiertelemättä.
Onhan se outo tilanne, että samalla työmaalla, samaa työtä tehdessä, voi olla täysin erilaiset sopimukset ja toimintaa tehdään ihan eri hinnalla
Kyseessä ei ole vaatimus saada lisää rahaa, vaan saada kokonaisuus hoidettua selkeämmin.
– Kun käymme sisäministeriössä asioista puhumassa, yritämme edistää monia asioita
Aleksi Peurala on ollut tuomassa hyviä muutoksia toimintaan, mutta työ ei todellakaan ole loppumassa.
Meillä ei riitä sammutustöihin pian enää henkilökuntaa kaikkialla, ei edes päätoimisesti palkattuja pelastajia
Peurala ei puhu edustamastaan sopimuspalokunnasta, vaan laajemmin koko järjestelmästä, johon kuuluu siis koko pelastustoimi.
Suomi palaa tulipalojen aikaan
Tulipalojen määrä Suomessa on laskenut tasaisesti pitkään. Samalla palokuolemien määrä on vakiintunut, monien mielestä korkealle. Tilastoissa voi myös näkyä itsemurhatapauksia, joita ei välttämättä kaikkialla kirjata samoihin tilastoihin.
On syy mikä tahansa, Suomessa kuolee tulipaloissa ihmisiä joidenkin mielestä liikaa. Emme puhu kuolemista Peuralan kanssa, koska aihealueessa on isompia osa-alueita, jotka ovat tärkeämpiä.
Joka päivä Suomessa syttyy yksi rakennuspalo tahallaan
Se kertoo yleensä yksilön ahdingosta. Taustalla voi olla vakuutuspetos tai erotilanteen epätervettä käsittelyä.
– Kaikki eivät voi hyvin
Samalla, kun Suomessa seurataan vasteaikoja ja valvotaan, että tulipalot saadaan sammutettua nopeasti, ei niiden laatua seurata.
– Ei meillä ole mittareita sille, sammutettiinko palo hyvin vai ei, omaisuusvahingoista ei sammutustyön aikana välttämättä välitetä siten kuin pitäisi
Mikä varmasti monen mielestä hyväkin linjaus, mutta tilastollisesti se voi olla iso kustannuserä. Eikä kukaan vaadikaan pelastustyön tärkeimmän – ihmisen – unohtamista, vaan asioiden käsittelyä laajemmin ja oppimista vastaisuuden varalle.
Yksityiskohtiin on helppoa jäädä jumiin, tarvitaan enemmän avointa keskustelua
Jos ongelmakohtia ei käsitellä, voidaan päätyä tilanteeseen, jossa alueet eriarvoistuvat. Miten määritellään tavoiteajat toiminnalle, jos ei ole henkilökuntaa hälytyksiä hoitamaan?
– Vielä nähdään, että nuorisotyöhön saadaan mukaan kasvamaan uusia toimijoita
Mutta kuten monessa, myös sammutustyö on vahvasti periytyvä harrastus. Iso osa osaajista on jäämässä eläkkeelle ja yhä pienempi osa populaatiosta päätyy aihealueen pariin millään muotoa.
– Jostain pitäisi löytää iso määrä uusia sammutustyöntekijöitä tulevaisuudessa
Kuka saa ja kenelle annetaan?
Kun joku ilmoittaa tulipalosta hätäkeskukseen, jaetaan sieltä tilaus eteenpäin. Usein keikan saa sopimuspalokunta.
– Keikat jaetaan organisaatiossa etukäteen sovituilla periaatteilla ja toki lähes kaikki haluaa päästä niihin mukaan, sitä vartenhan sitä on vuosia harjoiteltu
Ammattitason ylläpitäminen on haastavaa. Mitä vähemmän tulipaloja, sitä vähemmän käytännön kokemusta. Mitä vähemmän kokemusta, sitä suurempi riski virhearvioinneille. Eli hyvin tehty valistustyö, joka vähentää tulipaloja, voi samalla heikentää ammattiosaamisen ylläpitämisen mahdollisuuksia.
Onneksi ei ole paljoa tapahtunut pahoja työtapaturmia
Etenkin korona-aikana on reagointi mennyt yhä vaikeammaksi, kun pelastustoimelta vietiin monissa tilanteissa ensivastetehtäviä, jotta sammutustöiden osaajat eivät saisi tartuntaa
– Se oli järkevä päätös, mutta se heijastuu nyt siihen, että ihan kaikki eivät jaksa treenata ja pitää yllä taitojaan ensivastetoiminnan osalta, koska ei keikkoja saa
Niin – harva jaksaa ylläpitää osaamista, jota ei saa käyttää.
Samalla työnantajat joutuvat myös pohtimaan työntekijöiden asemaa. Jos työntekijä poistuu työpaikalta hälytystyön johdosta, miten asiat tulisi hoitaa.
Miten sopimusteknisesti asiat tulisi hoitaa? Miksi Kalajoella on useita erilaisia sopimusmalleja käytössä riippuen siitä, mistä organisaatiosta ja millaisella henkilökohtaisella sopimuksella sammuttaja töitä tekee?
Aleksi Peurala edistää alaa ja on saanut aikaiseksi järkeviä muutoksia SSPL:n kanssa. Mutta uusia tulipaloja syttyy päivittäin, osa jopa tahallaan tehtyinä.
Ihan kaikkia tulipaloja sitä ei kerkeä sammuttamaan
Osaava tulee palaamaan tähän aiheeseen. Peuralan kanssa käyty keskustelu on kestänyt tunteja ja niissä on vasta saatu pintapuolisesti käsiteltyä pelastustoimintaan liittyviä asioita. Moni asia toimii ja Peurala myös usein alleviivasi keskustelujen aikana sitä, kuinka erinomainen osaamistaso Suomessa on. Mutta paikoilleen ei saa jäädä tuleen makaamaan, tai se polttaa ikävästi.