Osaava <3 Osaaja / Blogisarja osa 23
Turva-alalla on monimuotoista osaamista, jota harvoin osataan hyödyntää työelämässä tarpeeksi laajalti. Osaava esittelee blogisarjassa näitä alan osaajia edistääkseen alan verkostoitumista. Saimme sarjan 23. blogiartikkeliin haastateltavaksi henkilön, jota voi luonnehtia prosessiuskovaiseksi.
Marko Ihalaisen vastuulla on valmentaa yrityksen organisaatiota kohti parempaan turvallisuuskulttuuria. Organisaatiossa on vahvat ja toimivat prosessit, jotka edistävät turvallisuutta Six Sigman hengessä.
Peruspalasia paikoilleen
Marko Ihalainen aloitti nykyisessä roolissaan keskittymällä perusasioiden ymmärtämiseen. Jotta prosesseja voi kehittää, pitää ne olla olemassa. Mutta pitääkö niitä prosesseja kehittää?
Analyyttisen ajattelun lisääminen, lisää turvallisuutta
Ihalainen keskustelee turvallisuuskulttuurista sujuvasti kertoen esimerkkien kautta eri tapoja edistää asioita. Taustalla vahvana ajatus siitä, että asiat tapahtuvat prosesseina ja prosessin laadun parantaminen johtaa moneen muuhunkin hyvään lopputulokseen.
Turvallisuus on ennakoitavuuden kehittämistä, samaan tähdätään myös erilaisten prosessikehitysprojektien toimesta.
– Turvallisuus ei ole irti muusta tekemisestä, se on osa laatua
Keskustelussa asiat palaavat alkuunsa ja kaikki rinnastuu toisaalle. Kuten oikeassakin elämässä – asiat ovat monimutkaisia. Prosessikuvaukset ovatkin yksinkertaistuksia, jotka luovat puitteet analyyttiselle ajattelulle.
– Pitää mitata oikeita asioita, jotta niitä voidaan kehittää
Ihalainen on saanut työssään toimia avoimesti ja työn mittarit on saatu kohdilleen. Turvallisuuden peruspalasia paikalleen iskiessä usein kehittyy myös laatu ja tuottavuus.
Ehkä vielä tärkeämpi ymmärrys on se, että ne perustoimintamallit johtavat siihen, että organisaatio kehittää toimintaansa niiden päälle.
– Kehittämistä on yhä paljon, mutta kulttuuri on sen puolella
Turvallisuuskulttuuria muuttamassa
Kun yhtiö haluaa edistää toimintansa eettisyyttä, usein se johtaa myös taloudelliseen etuun. Joten harvoin turvallisuuspanostukset pitäisi nähdä kuluerinä, koska ne usein tuottavat enemmän kuin maksavat. Silti monessa organisaatiossa käydään keskusteluja siitä, mihin budjetoidaan ja mihin ei.
Kun jokainen ymmärtää vastuunsa, jo se edistää kulttuuria
Ihalainen ei silti alleviivaa pelottelun kautta tehtävää vastuiden muistuttelua. Vaan niitä on hyvä käydä säännöllisesti läpi muista syistä.
– Jokaisen pitää tietää, kuka on vastuussa oman työn turvallisuudesta. Pitää osata kysyä, onko työtehtävään koulutettu ja jos ei ole, kehen olla yhteydessä
Asiat saattavat kuulostaa hyvinkin yksinkertaisilta, mutta taustalla on vuosien turvallisuuskulttuurin kehittäminen.
– Vastuiden ymmärtäminen, mutta etenkin tavoitteellisuus on tärkeää, jotta kulttuuri kehittyy
Marko Ihalainen on edistänyt turvallisuuskulttuuria paljon. Työkaluina on ollut ymmärryksen kautta tapahtuva hidas muutos.
– Paljon vielä tekemistä ja pitää yhä paremmin saada kaikki mukaan edistämään hyvinvointia
Lauseessa tiivistyy moni ajatus turvallisuuskulttuurin onnistuneesta kehittämisestä. Tehdään yhdessä, koskaan ei ole valmista ja päämäärän tulee olla jaettu.
Six Sigma -ajattelua
Six Sigma on tilastollisuuteen perustuva asioiden kehittämistyökalu. Sen tavoitteena on saada variaatiot pienennettyä, eli usein laadun näkökulmasta pyritään tasalaatuisuuteen. Six Sigmaan liittyy monia eri kokonaisuuksia, mutta niistä on hyvä poimia tieteellisyys ja kehittäminen.
Kun turvallisuutta edistetään tilastollisesti, voidaan luottaa siihen, että asiat kehittyvät johonkin suuntaan. Samalla luodaan pohjaa sille, että muutokset ovat yhä pienempiä.
– Meillä on nykyään pitkiä putkia ilman työtapaturmia
Kun turvallisuudessa saavutetaan jokin taso, ei muutos enää näy välttämättä arkipäiväisessä tekemisessä. Siksi hyvä olla käytössä erilaisia työkaluja asian seuraamiseen.
Prosessin kehittäminen johtaa lopulta siihen, että kaikki edistävät sen sujuvuutta. Voidaankin puhua Lean -ajattelusta tuotannossa. Ihalainen ei nosta erilaisia filosofioita esille, vaan keskittyy puhumaan tuloksista ja suunnasta, johon halutaan päästä.
Saatiin turvallisuushavainto noin neljäkymmentä vuotta talossa olleelta
Se kertoo onnistumisista turvallisuuskulttuurin muutoksessa. Samalla se paljastaa, että henkilökunta on lähtenyt mukaan prosessin kehittämiseen. Todennäköisesti he eivät puhu siitä, miten ”Lean” heidän organisaationsa on, vaan siitä, että tehdään yhdessä.
Toistoilla kehitystä
Moni hyvä asia vaatii työtä. On sujuvaa julistautua Lean:ksi niin organisaationa kuin yksilönäkin. Jotta sitä aidosti oltaisiin, pitää asiaan panostaa päivittäin.
– Kun prosessia noudatetaan, ei tapahdu työturvallisuusrikkeitä ja tapaturmat vähenevät
Perusasioiden kunnossa pitäminen on työläin työvaihe, sen päälle voi sitten rakentaa erilaisia johtamisen viitekehyksistä kumpuavia ajatuksia.
– Tasa-arvoisuus tekemisessä kehittyy, kun tehdään samalla tavalla, sääntöjen mukaan ja nostetaan piilo-osaaminen kaikille esille
Marko Ihalainen ottaa turvallisuuden henkilökohtaisesti, vaikka ei itse stressiä siitä otakaan. Se on kaikkien vastuulla organisaatiossaan. Jos hän ottaisi yksin siitä vastuun, olisi se sooloilua, jota prosessit eivät kestä.
Ihmisillä on erilaisia syitä tehdä asioita, ne pitää ymmärtää, että voidaan tehdä yhdessä
Ihalainen toistaa ajatuksiaan monesta näkökulmasta. Ei kuuntelijaa aliarvioiden, vaan luodakseen ymmärrystä. Kun luodaan puitteet tekemiselle ja hiotaan niitä jatkuvasti, saavutetaan erinomaisia tuloksia. Se ei ole kiinni hienoista termeistä, vaan prosessien toistoista.
Haastateltu
Marko Ihalainen
HSEQ Manager
Vilakone Oy