Osaava <3 Osaaja / Blogisarja osa 9
Turva-alalla on monimuotoista osaamista, jota harvoin osataan hyödyntää työelämässä tarpeeksi laajalti. Osaava esittelee blogisarjassa näitä alan osaajia edistääkseen alan verkostoitumista. Saimme sarjan yhdeksänteen blogiartikkeliin haastateltavaksi henkilön, joka tekee kaikkensa löytääkseen selityksiä syyllisten sijasta.
Sanna Salo vastaa työntekijöiden turvallisuuden lisäksi ympäristöasioista ja laadustakin. Turvallisuusalalla tuttu HSEQ (Health, Safety, Environment, Quality) lyhenne tittelinsä vierestä löytyykin. Harvassa roolissa on kukaan vastuussa niin monipuolisesta kokonaisuudesta.
Kokonaisturvallisuus on työkalu työtapaturmien estämisessä
Sanna Salo suhtautuu työtapaturmiin vakavasti ja jopa ehdottomasti, niitä ei saisi tapahtua. Samalla hän hahmottaa reaalimaailman tilanteen ja lapsenomainen usko tapaturmattomuuden mahdollisuudesta jää taka-alalle. Mutta se usko ei kuitenkaan koskaan ole päässyt sammumaan.
– Kaikki tekijät ovat osa työturvallisuutta, tilojen kunnossapito, yksittäinen tekijä ja yrityksen turvallisuuskulttuuri ovat palasia kokonaisuudesta.
Mitä paremmin ne palaset pelaavat yhteen, sitä todennäköisemmin vältetään riskitilanteiden syntymistä tai niiden eskaloitumista.
Mitä vahvemmin ammattilainen pyrkii tuloksiin, jopa mahdottomiin, sitä todennäköisemmin kehitystä tapahtuu
Se on utopiaa, että mitään ei tapahtuisi. Samalla ajattelen, että jokaisen pitää joka työpäivän päätteeksi päästä kotiin terveenä
Salo esittää päämääränsä siten, että se lähtee liikkeelle etiikasta. On pakko ajatella, että kaikki pärjäävät ja työhyvinvointi on korkealla. Silti, sattumien kautta, toisinaan jotain pääsee käymään. Se ei tarkoita sitä, että turva-alan ammattilainen hyväksyisi asian.
– Lapsenuskoni siihen, että voimme yhdessä toimia turvallisesti, ennakoida ja poistaa riskit etukäteen on vahva.
Salon kokemus alalta nousee esille, kun häneltä kysyy ajatuksia siitä, miten utopia teoriassa voitaisiin saavuttaa
– Aikataulutus, pitää varata aikaa asioille. Asioita pitää tehdä yhdessä. Työpaikalla pitää rakentaa vahvemmat sisäiset verkostot tekijöiden välille ja toki tukea muutakin verkostoitumista
Yhdessä tekeminen, ei niinkään yhteisvastuullisuus, nousee esille useampaan kertaan.
– Jos joku päättää poistaa turvalaitteen, hän tuskin tekee sitä ajattelemattomuuttaan. Päinvastoin, hän ajattelee omaa työsuoritustaan ja kokee turvalaitteen heikentävänä asiana. Seuraava laitteen käyttäjä ei välttämättä huomaa puuttuvaa turvalaitetta ja tapaturmariski on noussut ilman kenenkään ilkeyttä
Yhteisöllisyys onkin tärkeässä asemassa, kun turvallisuutta halutaan kehittää. Syiden ja seurausten jatkuva metsästys on toisinaan jopa salapoliisityötä ja se voidaan kokea kyttäämisenä, jos yhtiön turvallisuuskulttuuri ei ole terveellä tasolla. Mutta mitä vahvempi yhteisöllisyys, sitä paremmin riskit nousevat esille, ilman salapoliisin roolia.
Kokonaisturvallisuuteen kuuluu kaikki toimijat ja ratkaisut. Se on massiivinen kokonaisuus, josta usein on vastuussa yksi turva-alan osaaja. Rooli jääkin helposti raskaaksi työksi, jos yrityksessä ei vallitse hyvä kulttuuri asioiden kehittämisen osalta.
Nuorissa on ratkaisu
Sanna Salo on kokenut paljon, taustalla pitkä historia erilaisia kohtaamisia, joissa turvallisuutta on haluttu edistää. On viety organisaatioon toimivaa palautemallia, on opiskeltu johtamista ja kommunikointia. Osaaminen on korkealla tasolla ja toisinaan työssä saa silti hakata päätänsä seinään, kun joku on hakannut päätänsä seinään.
– Muutama vuosi sitten, kun aloimme aktiivisemmin kehittää toimintamalleja, nousi paljonkin esille kommentteja siitä, että jokin asia ei aiemmin ollut ongelma, mutta nyt on
Muutosvastarinta on vahvaa ja etenkin työtapojen osalta on haastavaa viedä läpi uusia työvaiheita. Toinen ääriesimerkki on suojalaitteiden, esim. kuulosuojainten, käyttämättömyys vanhojen tekijöiden toimesta. Nuoremmat työntekijät kokevat sitten pahimmillaan jopa pilkkaa, jos käyttävät turvaratkaisuja.
Kyllä meillä on ollut tapauksia, joissa nuori tekijä on mennyt oikaisemaan talossa pitkään olleen toimintamallia
Toisin kuin monessa muussa talossa, Salon työpaikalla asia kääntyi positiiviseksi.
– Kun aloimme harjoitella palautteen antoa ja vastaanottoa, niin olemme kaikki oppineet suhtautumaan paljon rakentavammin asioihin
Yhä harvemmin palaute koetaan siis hyökkäyksenä, vaan se otetaan vastaan oikealla asenteella. Etenkin positiivisen palautteen antaminen on sujuvoitunut, kun sitä ei enää koeta negaation kautta. Monessa kulttuurimuutoksessa on taustalla sukupolvien väliset erot.
Tutkimusten mukaan milleniaalit ja z-sukupolvi ovat työelämän osalta vaatimassa enemmän tasa-arvoa, merkitystä ja sitä, että asiat tehdään muutoinkin eettisesti oikein. Väite ei tarkoita sitä, etteikö vanhemmat sukupolvet samoja asioita kokisi, mutta niiden merkityksien painotuksissa on isoja eroja.
Kokemuksemme mukaan nuoret ovat avoimempia, lähtevät helpommin mukaan muutokseen. Tuntuu jopa siltä, että heille jatkuvamuutos on perustila, eikä ahdistava piirre nykymaailmassa
Samalla, kun nuorten kanssa työturvallisuuden kehittäminen on sujuvampaa, ei raskaille toimialoille löydy niitä nuoria tekijöitä helpolla.
– Suurin osa toiminnastamme on nuorten arvomaailmalle sopivaa, tehdään paljon kiertotalouden ajatuksella asioita ympäristöystävällisesti. Tietenkin energiaa kuluu paljon sinkityksen tekemisessä, mutta energian voi myös tuottaa kestävillä periaatteilla.
Turvallisuus on monimuotoinen asia ja sen ymmärrys paistaa läpi Sanna Salon kommenteista. Hän ajattelee oman vastuualueensa kokonaisuutena, näkee sen heijastukset yhteiskuntaan ja miten muut kokevat toiminnan. Turvallisuutta ei voi tehdä tyhjiössä irrallaan muista, joten alan osaajien on pakko välillä katsoa asioita laajemmassa mittakaavassa.
Salo on pohtinut paljon erilaisia ratkaisuja. Joskus turvallisuutta ei vain voida kehittää, koska siihen tehtävät panostukset aiheuttaisivat sen, että jokin muu osa-alue ei toimisi. Koska mitä sujuvammin tuotanto toimii, sitä ennakoitavampaa ja sitä vähemmän riskitilanteita. Joten turvallisuuden edistäminen kokonaisturvallisuuden ajatuksella on todella haastava, mutta toimiva ja jopa rohkea, ajatustapa. Onneksi nuoriso on siinä tekemisessä mukana.
On tervettä ja sairasta rohkeutta
Rohkeuden määrittelyjä taitaa olla yhtä paljon, kuin maapallolla on ihmisiä. Yleisellä tasolla rohkeus on kykyä tehdä asioita välittämättä uhkailuista, peloista, riskeistä ja kivusta. Suomessa elää vahvasti jaottelu sukupuolten välillä kasvatuksessa – poikien kohdalla ruokitaan kilpailuhenkisyyttä ja rohkeutta enemmän. Maailma onneksi muuttuu ja erot kumpuavat yhä useammin yksilöistä, eivätkä sukupuolesta.
On silti syytä puhua toksisesta maskuliinisuudesta, koska se on vielä arkipäivää vuosikymmenten ajan työelämässä. Toksinen miehisyys viittaa siihen, miten kulttuuri on opettanut epäterveitä päämääriä miehillä eri asioiden kohtaamiseen. Se pitää sisällään yliampuvan rohkeuden, eli uhkarohkeuden.
Tämä uhkarohkea toiminta on usein sitä, että riskianalyysia ei edes keritä tehdä, ennen kuin on tehty tekoja. Näitä tekoja sitten puolustellaan jälkikäteen ”pojat on poikia”, ”rapatessa roiskuu” ja vastaavilla ontoilla selityksillä.
Uhkarohkea usein unohtaa myös sen, että tekijä ei saisi asettaa muita teollaan riskialttiiksi. Joku ei ehkä halua käyttää hengityssuojainta, mutta samalla tekijä tekee valinnan muiden puolesta. Mihin ei hänellä tietenkään ole oikeutta.
On myös totta, että uhkarohkeutta esiintyy molemmilla sukupuolilla. Sanna Salo ei kertaakaan nosta rohkeudesta puhuessamme esille sukupuolikysymystä edes.
Olen itse tehnyt töitä, joissa on pitänyt pelätä väkivaltaa
Pelkonsa ei ole johtunut sukupuolesta. Se ei ole johtunut osaamisestaan, vaan ympäröivästä yhteiskunnasta. Jokainen koettu pelko on ylimääräinen, mutta olisi utopiaa yrittää niitä kaikkia poistaa.
Mietin usein, että mihin kaikkeen sitä uskaltaa hypätä mukaan
Sanna Salo on pitkänlinjan osaaja, joka on pitänyt ammattitaitonsa ajankohtaisena. Hän on edennyt miesvoittoisella alalla ja vastaa useiden ihmisten turvallisuudesta. Ansiostaan moni on päässyt kotiin terveenä.
Valitettavan usein ne tapaturmat, kun joku ei pääsekään terveenä kotiin, ovat johtuneet uhkarohkeudesta.
– Eivät he ole tyhmiä, piittaamattomia tai pahoja. Se on vain hetkessä tehty nopea ratkaisu, joka sitten kostautuu muille
Sanna Salo ei kritisoi tekijöitä. Kertaakaan pitkän keskustelumme aikana hän ei osoita sormellaan kenenkään suuntaan.
Kun etsitään syyllisiä, ei todennäköisesti haluta edes edistää turvallisuutta ja hyvinvointia
On rohkeaa olla avoin. On rohkeaa hypätä mukaan muutokseen. On rohkeaa olla syyttelemättä, vaan etsiä ratkaisuja. Sanna Salo – terveällä tavalla rohkea.
Sanna Salo
HSEQ -päällikkö
Aurajoki Oy – Kotimainen kansainvälisesti toimiva metallien pintakäsittelypalveluiden huippuosaaja