Antti Alanen – Entsyymejä hyvinvointiin

11.01.2021

Osaava <3 Osaaja / Blogisarja osa 16

Turva-alalla on monimuotoista osaamista, jota harvoin osataan hyödyntää työelämässä tarpeeksi laajalti. Osaava esittelee blogisarjassa näitä alan osaajia edistääkseen alan verkostoitumista. Saimme sarjan kuudenteentoista blogiartikkeliin haastateltavaksi henkilön, jonka työhistoria on entsyymivalmistuksen turvallisuuden onnistuneessa kehittämisessä.

Antti Alanen vastaa yleisturvallisuudesta entsyymitehtaalla. Entsyymit ovat erilaisten reaktioiden katalyyttejä, eli nopeuttavat niiden tapahtumista. Entsyymien valmistuksen ja käytönkin osalta on olemassa työturvallisuusriskejä, joiden taklaaminen on alkanut jo kymmeniä vuosia sitten. Rajamäellä seurataan tarkoin työilman entsyymipitoisuuksia ja reagoidaan poikkeamiin. Tehdystä turvatyöstä ovatkin saaneet positiivista huomiota Nolla tapaturmaa -foorumilla.

Miten olla maailman paras?

Alasen edustama organisaatio ilmoittaa julkisesti, että pyrkivät kohden maailman parhaimman asemaa toimialallaan.

– Näkyy meillä tavoiteasetannassa pyrkimys täydellisyyteen turvallisuuden osalta myös

Entsyymit voivat aiheuttaa ihmiselle hengitysteiden kautta herkistymisen, mikäli niitä ei käsitellä huolellisesti läpi tuotantoprosessin. Myös tuotteen vastaanottajan päässä on syytä miettiä sitä, miten entsyymejä käytetään tuotannossa, että turvallisuus tapahtuu läpilinjan.

– Ohjeistamme paljon ja koko toimiala on ollut aktiivinen turvallisuuden edistäjä vuosikymmeniä

Ensimmäisenä aktiivisen roolin entsyymiturvallisuuden kehittäjänä otti pesuainateollisuus. Siellä entsyymien käytön turvallisuus nousi isoksi tekijäksi, kun haluttiin parantaa pesuaineiden laatua entsyymien avulla ja parantaa oman tuotannon turvallisuutta.

– Vuosi vuodelta panostamme enemmän turvallisuuteen sekä omalla tehtaallamme että asiakkaiden apuna

Antti Alanen onkin mukana toimialan järjestöissä, joissa luodaan yhteisiä pelisääntöjä ja ohjeistuksia eri materiaalien käyttämiselle.

Lue lisää toimialan järjestöstä ja turvallisuudesta.

Myös viranomaiset ovat yhä aktiivisemmin mukana edistämässä asioita

Alanen näkee viranomaisyhteistyön positiivisena tekijänä toimialalla, vaikka ala itsekin on ottanut turvallisuuden isoksi kilpailutekijäksi. Mitä paremmin kaikki noudattavat raja-arvoja tuotannossaan ja kehittävät ratkaisuja, jotka edistävät kokonaisturvallisuutta, sitä vähemmän toimialalla on terveysongelmia.

– Pakko kehua myös alan isoja toimijoita, jotka tekevät isoja panostuksia viemään koko alaa eteenpäin

Alanen luotsaa turvallisuutta organisaatiossa, joka haluaa olla siinä maailman paras. Työkaluina heillä on vahva johdon tuki, sitoutunut henkilökunta ja modernit tavat reagoida tilanteisiin. Sitäkin enemmän toimialan kokonaisturvallisuutta edistää niin asiakkaat, kuin ala itsekin. Tuotekehitys tuottaa yhä turvallisemmin käytettäviä raaka-aineita, joten myös loppuasiakkaan näkökulmasta riskit pienenevät vuosi vuodelta. Maailman parhaaksi ei päästä vahingossa, vaan yhteistyöllä ja verkostoitumalla.

Rauhanturvaamista ja koettua turvattomuutta

Antti Alanen lähti, kesken turva-alan opiskelujen, rauhanturvaajaksi Tšadiin. Kun mahdollisuus aukeni ja siihen lähtemistä tuettiin myös oppilaitoksen puolelta, oli päätös nopea tehdä.

– Nopeasti se päätös pitikin tehdä, kun lähtöön oli siitä hetkestä noin vuorokausi aikaa

Kokonaistilanne alueella oli ailahteleva Alasen noin viisi kuukautta kestäneen jakson aikana.

Kyllä se pisti asioita ihan uuteen järjestykseen, osasi arvostaa sitä, mitä on

Monelle rauhanturvaajalle, tai vastaavissa tilanteissa olleilla, jää helposti päälle yliampuva vertailu kotimaan ja kohdemaan olojen välillä. Kun Suomessa kodittomuus on melkein poistettu, on perusturva, pakolaisleirin keskellä, hieman toisella tasolla toisaalla.

– Meni hetki palaamisen jälkeen, kunnes opin näkemään kokemuksen vahvuutena ja pääsin eroon siitä ajattelusta, että täällä on olemattomia ongelmia

Mittasuhteita on hyvä ymmärtää, mutta niihin ei pidä jäädä kiinni. Turvallisuutta pitää edistää siellä, mihin siihen reaalisesti voi vaikuttaa.

Antti Alanen sai olla vaikuttamassa keskellä kriisialuetta. Nyt hän jatkaa samaa työtä, ilman kriisiä ympärillään.

– Koettu turvallisuus on aina kiinni kokijasta, se mikä voi jollekin olla normiarkea voi viedä toisen sairaslomalle nopeasti

Alanen joutui kokemaan ihmisyyden huonoimpia puolia. Se mahdollistaa, itsensä kohdalla, sen että asioihin reagoi rauhallisemmin ja ehkä jopa heikommin jollain tasolla. Samalla, asian kääntäessä positiiviseksi, hän oppi näkemään sen, mihin koettu turvattomuus johtaa.

Jokaisella on oikeus kokea turvallisuutta

Alasen sanomana lause saa lisäpainoa. Jokainen meistä ymmärtää, että työtehtäviensä aikana ei pitäisi joutua kokemaan turvattomuutta. Mutta turvattomuuden seuraukset on vaikeampaa hahmottaa, jos ei ole joutunut niitä kokemaan raadollisessa ympäristössä.

Koetun turvallisuuden turvaamista

Meistä jokainen on erilainen. Joku päätyy masennukseen puhtaasti aivokemikaalien takia, joku toinen ei taas useidenkaan vastoinkäymisten jälkeen koe depressiota. Se ei aseta ihmisiä mihinkään arvojärjestykseen, eikä aina edes kerro resilienssistä. Keskimäärin voidaan kuitenkin sanoa, että korkean resilienssin yksilöt kestävät pidempään ongelmia, kuin toiset.

Resilienssin kehittäminen voi nykytietämyksen valossa edistää myös koetun turvallisuuden tasoa. Resilienssin kuvaillaan rakentuvan sosiaalistenverkostojen, koetun itsemääräytyvyyden, tunnehallinnan ja henkilökohtaisten mahdollisuuksien vuorovaikutuksista.

Hyvä todeta, että resilienssin määrittelyyn löytyy loputtomasti lähteitä, joiden joukosta voi poimia itselleen sopivan. Tämä mahdollistaa helposti pseudotieteellisyyden, joka johtaa epämääräiseen kehittämiseen monessa organisaatiossa.

– Teimme juuri laajan henkilöstökyselyn, jossa yhtenä osa-alueena oli näkökulmat hyvinvoinnin osalta

Alanen tiimeineen halusi selvittää, mikä on yrityksen taso työhyvinvoinnin mittareilla. Työturvallisuutta on helpompi mitata numeroin, mutta työhyvinvoinnin tason selvittäminen on vaativampaa.

– Vastaukset avasivat omiakin silmiä, on helppoa katsella yhdestä näkökulmasta ja tuudittautua siihen, että ollaan lähes ykkösinä jossain

Kun Nolla tapaturmaa -foorumi antaa erikoismaininnan, sitä helposti syntyy mielikuvan erinomaisuuden saavuttamisesta. Kuitenkin mittari kertoo vain siitä, mitä on mitattu.

– Meillä on seuraava askel purkaa kyselyn tulokset ja tehdä laajat suunnitelmat siitä, mitä käytännössä tehdään

Alanen vastailee hieman yleisellä tasolla, johtuen asian tuoreudesta. Organisaationsa on jo lähtenyt toteuttamaan asioita edistämään koettua turvallisuutta, mutta työkaluja on vaikeaa määritellä hetkessä.

– Eikä tämä työ tule loppumaan ikinä, jokaisella on oikeus kokea olevansa turvassa ja me kaikki ollaan erilaisia

Resilienssiä voi kehittää, mutta se ei tapahdu yhdellä webinaarilla.

– Tavoite ei ole kehittää pärjäämistä, vaan luoda parempi keskustelukulttuuri

Jos organisaatio pyrkisi vain luomaan supertyöntekijöiden tiimin, joka kestää kaiken, ei ongelmia saataisi ratkaistua. On eettisesti oikein auttaa työntekijöitä löytämään työkaluja resilienssin kehittämiseen, mutta se ei sinällään ole vastaus koettuun turvattomuuteen.

Kommunikaation kehittyminen edistää koettua turvallisuutta

Sen Antti Alanen on oppinut kokemuksen kautta. Sotilaallinen ura muuttui arkisemmaksi rauhan turvaamiseksi. Nyt hän edistää entsyymitehtaalla hyvinvointia ja haluaa tehdä sitä yhteistyössä toimialan ja muidenkin sidosryhmien kanssa.

– Kun on päässyt puhumaan oman toimialan osaajien kanssa, niin sitä mielellään kohtaisi muidenkin alojen turvallisuusammattilaisia

Antti Alanen haluaa tehostaa ja nopeuttaa turva-alan yhteistyötä, toimia entsyyminä jatkuvalle hyvinvoinnin kehittämiselle.

Antti Alanen
Safety&Security Manager
Roal Oy

Top