Mari Kuukkula – nuorekas vanhempi asiantuntija

09.09.2020

Osaaja <3 Osaava – Blogisarja Osa 1

Turva-alalla on monimuotoista osaamista, jota harvoin osataan hyödyntää työelämässä. Alan ammattilaisten osaaminen linkittyy moneen yksikköön, osalla työ painottuu tuotantotalouteen, joku taas keskittyy logistiikkaan. Saimme tähän ensimmäiseen blogiartikkeliin haastateltavaksi henkilön, joka on lähes kaikkia mahdollisia rooleja ollut tekemässä.

Jotta työuransa askelmia voi seurata, pitää lähteä liikkeelle siitä, miten hän päätyi alalle.

– Hain opiskelemaan ympäristöalalle. Kesätöissä ja harjoitteluissa keskityin ympäristöasioiden johtamiseen, mutta pikkuhiljaa mukaan alkoi tulla turva-alaan liittyviä tehtäviä, kuten pelastussuunnitelman päivitystä tai koneiden riskien arviointia.

Ympäristö on ollut iso osa turva-alan osaamista kauemmin kuin se on ollut markkinointinäkökulma yrityksille. Turva-alalla nähtiin ensimmäisten joukossa globalisaatio ja sen tuomat heijastevaikutukset. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita YK-tasolta vuonna 2002 liikkeelle lähtenyt kemikaalien GHS-merkintä, joka on pienenä osatekijänä selkeyttämässä kemikaalien käyttöturvallisuutta.

– Monessa yrityksessä joutuu turva-alan osaaja tekemään kaiken itse. Yritys on vielä sillä kehitysasteella, että yritetään saada toiminta täyttämään lakien minimivaatimukset. Turvallisuutta ei vielä osata johtaa osana liiketoimintaa. Siinä sitten osaaja tekee pelastussuunnitelmaa ja ylläpitää käyttöturvallisuustiedotteita kiireessä sen sijaan, että saisi linjaorganisaation ottamaan vastuunsa turvallisuudesta ja johtamaan sitä.

Mari Kuukkula on ollut tekemässä monenlaisia tehtäviä turva-alalla: sisäisen asiantuntijan tehtäviä, viranomaisen roolia, konsultin töitä. Monissa vastuualueissa ei sinällään ole ongelmia, mutta kiireessä tekeminen kostautuu lähes aina.

Kiireen välttäminen nouseekin tärkeäksi asiaksi, kun Mari kertoo siitä, mihin suuntaan hän toivoo koko alan kehittyvän.

– Alan osaajien pitäisi osata paremmin vaikuttaa yrityksien päättäjiin. Vastuu turvallisuuden koordinoinnista ja kehittämisestä on ammattilaisella, mutta jokaisen pitää tehdä oma osansa. Turvallisuus ei voi olla päälle liimattu minimitasolla tehty ratkaisu, jos siitä halutaan saada hyötyä. Mitä paremmin turvallisuus saadaan osaksi (linjaorganisaation) tekemistä, sitä paremmin sitä voidaan kehittää ilman kiireitä.

Mari Kuukkulan vastaus jokaiseen kysymykseen on noin viisi minuuttinen erinomainen monologi, jota jää kuuntelemaan ilolla. Ammattilaisella on sanottavaa, mutta liian vähän kuuntelijoita.

Vaikuttamisesta

Mari Kuukkulan sanoista nousee jatkuvasti esille tarve kehittää vaikuttamisen osaamista. Moni turva-alan osaaja ymmärtää vastuualueensa ja hoitaa sitä erinomaisesti, mutta joutuu tekemään sitä yksin, ilman organisaation johdon tukea.

Myynti ja markkinointi on alettu nähdä asioina, joita kaikki yrityksen työntekijät omalta osaltaan toteuttavat. Monet henkilöstöhallinnon vastuut jakautuvat luontevasti koko henkilökunnan vastuiksi. Turvallisuudesta ei samalla tavalla koeta kollektiivista vastuuta.

– Vastuu pitääkin olla asiantuntijalla. Jonkun pitää suunnitella paloturvallisuus ja valvoa sitä, mutta kaikkien tulisi olla tietoisia siitä, miten he voivat kehittää organisaatiossa kokonaisuutta. Liiketoiminnan kehittämiseen tarvitaan kaikkia työyhteisön jäseniä.

Keskustelussa nousee esille esimerkki tieliikenteestä. Kaikilla on yhteinen vastuu kokonaisuudesta, vaikka vain harva sitä virallisesti valvoo. Ajokortti vaaditaan todisteeksi siitä, että on perustasoinen osaaminen olemassa. Miksi tätä ei myös turvallisuuteen liittyen tehtäisi.

– En ole työurani aikana löytänyt vastausta siihen, miten näihin asioihin suhtautumiseen saisi vaikutettua nopeasti. Se on hidasta työtä, jota jokaisen alan osaajan tulisi tehdä. Organisaatiot ovat turvallisuuskehityksessään hyvin eri vaiheissa. Minusta turvallisuuden kehittäminen lähtee aina johtohenkilöistä; onko heillä motivaatiota ja osaamista johtaa myös turvallisuutta osana liiketoimintaa.

Mutta miksi?

Mari Kuukkula on moniosaaja, joka kykenee näkemään alan monesta eri suunnasta.

– Alamme tähtää vähentämään työtapaturmia ja muita riskejä sekä lisäämään työn sujuvuutta, niin luulisi sen vaikuttavan yrityksen talouteen positiivisesti?

Näinhän se on. Turvallisuuteen panostetut eurot maksavat itsensä todennäköisesti takaisin. Mutta siitä ei kait eettisistä syistä puhuta ääneen – turvallisuudella kun ei saisi olla hintalappua.

– Tehdään paljon asioita, jotka edistävät hyvinvointia ja työssäjaksamista, niillä on iso asema sairauspoissaolojen vähentämisessä. Kun henkilöstö voi työssään hyvin ja työ on sujuvaa, työ on myös tuottavaa – eli kannattavaa liiketoimintaa.

Ongelmaksi nousee toimialan monimuotoisuus ja -toimijuus. Osa turvallisuuden ja työhyvinvoinnin koordinointivastuista menee henkilöstöhallinnon puolelle. Kokonaisturvallisuuteen vaikuttavat myös esimerkiksi riskienhallintajohtajat, kiinteistöpäälliköt, IT- ja kyberturvallisuudesta vastaavat ja monet muut toimijat. Ehkä tulevaisuudessa vastuuta tulee yhä enemmän markkinoinnin kentälle.

Turvallisuus = Markkinointi

Suurin yksittäinen asia, josta Mari Kuukkulan kanssa keskustelemme, on turva-alan tulevaisuus. Mihin se on menossa ja miten siihen voi vaikuttaa. Samat teemat nousevat esille kuin aiemmissakin asioissa.

– Pakon sijasta asioita pitäisi edistää positiivisemmin. Nostaa turva-alan asioita isommin osaksi yrityksien brändiä. Jo nyt palkitaan yrityksiä siitä, jos ne ovat hyviä työpaikkoja, tuota ajattelua tulisi edistää.

Globalisaation myötä työntekijä voi onneksemme yhä paremmin valita työnantajansa. Tällöin työnantajabrändi vaikuttaa osaajien saamiseen. Joten yhä tärkeämmässä roolissa tulee olemaan se, miten hyvin yritys kohtelee työntekijöitään.

– Lisäksi pitäisi kehittää alalle oma standardimerkkinsä. Idean taisi aikoinaan esittää Jukka Rikkinen (Head of Global Safety, Nokian Renkaat Oyj). Merkin tulisi kertoa nopeasti ostajalle, että yritys panostaa turvallisuuteen.

Keskustelu karkaa siihen, että tulevaisuudessa voisi tuotteen pakkauksessa tai palvelussa olla turva-merkintä. Kuluttaja tietäisi kattoremonttia ostaessaan, että yritys huolehtii työntekijöittensä ja työmaan turvallisuudesta. Siihen pisteeseen pääseminen voi viedä aikaa. Turva-alalla koettiin globalisaatio ensimmäisten joukossa, mutta samalla siihen reagoiminen on ollut hidasta.

GHS merkinnät menivät läpi ”nopeasti” 15 vuodessa. Turva-ala ei ole ketterimpiä reagoimaan. Kyseessä ovat isot kokonaisuudet, jotka vaikuttavat lopulta siihen, että me kaikki voimme paremmin – sitä ei voi hallinnoida kiireessä.

Yhteiskuntavastuu on turva-alan kehittämä ajattelu. Nyt se on osa markkinointia. Kuten sen kuuluukin olla.

– Ei tälle alalle kait hakeudu sellaisia itsensä hehkuttajia, vaan halutaan vain tehdä kaikkemme, että asiat olisivat paremmin.

Joten annetaan vastuu osaamisen hehkuttamisesta markkinointitiimeille. Tälle blogitekstille kävi kuten alan asioille yleensä. Puhutaan yksilöstä ja osaamisesta, mutta päädytään pelastamaan maailma.

Tapaturva Oy – Elämäntehtävänä työturvallisuus
Työturvallisuus on ajattelutapa, itsestä ja muista välittämisen filosofia. Tapaturvan missiona on vuodesta 2006 asti ollut suomalaisten yritysten työturvallisuuden parantaminen. Meille työturvallisuus tarkoittaa tiedon, taidon ja oikeanlaisen asenteen muodostamaa tapaa toimia kaikissa arjen tilanteissa. Tarjoamme osaamistamme lakiasioissa, teoriatasolla sekä käytännön ratkaisuissa. Me parannamme työturvallisuutta pintaa syvemmältä.
Tarvitsetpa pitempiaikaista kumppania työturvallisuuden jatkuvaan kehittämiseen tai yksittäistä arviointia, koulutusta tai mittausta, sen saat meiltä. Teemme kädet savessa riskinarviointeja, auditointeja, johdon koulutuksia, ajamisen koulutuksia, oppaita ja materiaaleja sekä seuraamme lainsäädäntöä puolestanne. Teollisuus ja rakentaminen työllistävät meitä eniten, mutta eksoottisemmatkaan toimialat eivät saa meitä säikähtämään.

www.tapaturva.fi

Mari Kuukkula
Vanhempi asiantuntija, Tapaturva Oy,
mari.kuukkula@tapaturva.fi
040 738 5485

”Neuvon mielelläni vaikkapa lainsäädännön soveltamisessa. Selvitän ja arvioin riskejä ja opastan henkilöstönne tekemään arviointeja ja havainnoimista. Selvitän organisaationne kehittämistarpeet sekä autan niiden kehittämisessä kumppaninanne.”

Top