Osaava <3 Osaaja / Blogisarja osa 11
Turva-alalla on monimuotoista osaamista, jota harvoin osataan hyödyntää työelämässä tarpeeksi laajalti. Osaava esittelee blogisarjassa näitä alan osaajia edistääkseen alan verkostoitumista. Saimme sarjan yhdenteentoista blogiartikkeliin haastateltavaksi henkilön, joka käy tuntureilla tuulettamassa ajatuksiaan.
Lean Safety on ollut turva-alan nouseva termi jo useamman vuoden ajan. Kun teollisuudesta it-maailmaan hypännyt ajattelu valtasi Suomen – tehtiin sitä aidolla insinöörirakkaudella tekemiseen. Paljoa ei mietitty, mitä ”lean” on ja miksi ”lean” on hyväksi. Sen sijaan tehtiin loputtomia käsikirjoja pölyttymään kaappeihin. Pertti Kortejärvi käy samoilemassa tunturimaisemissa, että pölyt irtoavat ajattelustaan.
Hyvä aloittaa sillä, että vaikka lean safetyn osalta pitää asioita kehittää, niin paljon tehdään jo asioita oikein
Mitä on Lean Safety?
Lean Safetyn määrittely on hankalaa, koska moni on määritellyt sen väärin ja ne mielikuvat elävät vahvana. Moni puhuu edelleen erilaisista malleista, joihin turvallisuus on vain isketty kaiken päälle. Jotta pääsemme tarkemmin käsiksi siihen, mitä Lean Safety on, pitää määritellä Lean.
Lean on johtamisfilosofia, joka lähtee liikkeelle tarpeettomien asioiden poistamisesta. Eli tehdään tekemisestä selkeämpää, loogisempaa, eli leanimpää.
Lean ei ole päälleliimattua tekemistä jonkin oppikirjan pohjalta tehtynä. Lean on ajattelutapa, joka vaatii kulttuurimuutoksen koko organisaatiossa. Sitä ei voi tehdä turvallisuusjohtaja yksin, vaikka miten olisi parhaat mahdolliset opit 6S:stä olemassa.
Lean Safety on aidosti tehtynä vain Lean. Ei siis erillistä turvallisuutta. Lean Safetyn ammattilaiset ovat kuitenkin oikeassa siinä, että turvallisuutta painottaen lean on mahdollista vetää läpi koko organisaatiossa. Ongelmia herää aina silloin, kun lean yritetään tehdä vain yhteen toimintoon ja sen takia itsessään termi ”lean safety” antaa väärän mielikuvan tekemisestä.
Pertti Kortejärvi on Lean Safetyn osaajia. Joku saattaa kutsua häntä guruksi ja tekee siinä heti perinteisen virheen nostaessaan yksittäisen toimijan mallin yläpuolelle. Kortejärvi ei ole Lean Safetyn yläpuolella.
– Kaikki on Lean Safetya, se on viitekehys ymmärtää ennustettavuutta, tuottavuutta ja niistä syntyvää turvallisuutta ja päinvastoin
Lean Safety on viitekehys, joka jäsentää ajattelua. Leanin perusajatus on tehdä mahdollisimman vähän mahdollisimman tuottavasti. Siinä ei itsessään ole mitään uutta, mutta se sotii silti perinteistä ylhäältä alaspäin tapahtuvaa johtamista vastaan – leanissa kun tekijä on asiantuntija.
– Lean Safety lähtee liikkeelle siitä, että mennään kysymään sieltä tuotannon tekijältä, että mitä hän tekee ja miksi
Lean Safety on sitä, että on määritelty perustyö. Vakioidaan työvaiheet tai edes niiden lopputulemat.
Monessa paikassa ei työntekijä tiedä kokonaisuutta ja sen takia saatetaan optimoida tuottamattomia näkökulmia
Joten jos nyt pitää tiivistää Lean Safety yhteen kirkkaaseen ajatukseen, niin se menee jotenkin oheisella tavalla. Lean Safety opettaa tekemään työn ilman riskejä.
Työtä ilman riskejä
Turvallisuuskulttuuria edistää sitä, että työsuoritus tehdään rauhallisesti, loogisesti ja minimoiden riskitilanteet. Yksittäiset toimenpiteet turvallisuusasiantuntijoiden toimesta usein vaikuttavat johonkin osa-alueeseen tai sitten turvallisuuskulttuuriin. Lean Safety ajatus on viedä kokonaisuudessaan ajattelu sellaiselle tasolle, että tavallaan ne muut osa-alueet katoavat ja jäljelle jää vain oikeaoppinen tekeminen.
Pertti Kortejärvi on kuitenkin nähnyt niin paljon turvallisuusprojekteja, että on utopiaa monissa tilanteissa ajatella lean safetya sinällään irrallaan yksityiskohdista. Tähän ongelmakohtaan onkin Kortejärvi ollut luomassa Lean Safety Workbook -yhteenvetoa.
Kyseisestä yhteenvedosta löytyy tiiviisti työkaluja ja myös sitä taustafilosofiaa lean safety -ajattelulle.
Työtä pitäisi jokaisen saada tehdä ilman riskejä. Ilman pelkoa väkivallasta, onnettomuuksista tai vammautumisesta pitkäkestoisten rasitteiden takia. Työelämässä on paljon tilanteita, jotka huonosti hoitamalla voivat kumuloitua hyvinkin negatiivisiksi tilanteiksi. Lean Safety ajattelu estää näiden negatiivisten kierteiden syntymisen, kun se itsessään lähtee liikkeelle, että turvallisuus on osa tuottavuutta.
Turvallisuuden ei pitäisi olla irrallaan muusta tekemisestä. Kun työnteko on ennakoitavaa, on se myös turvallista. Ennakoitavuus kun pitää sisällään työntekijöiden vaihtuvuutta, jonka minimoiminen tarkoittaa käytännössä sitä, että työntekijöille ei voi käydä huonosti. Kärjistys, joka kuulostaa naivistiselta, on kuitenkin tilastoistakin näkyvä fakta. Ennakoitavuus tarkoittaa automaattisesti kehittynyttä turvallisuutta.
Lean (safety) ajattelu kehittää ennakoitavuutta. Se parantaa siis samalla myös tuotannon tuottavuutta. Koska huono laatu olisi ennakoitavuutta heikentävää ja täten laadun vakioiminen on osa lean -ajatusta.
Ajatuskehys tukee myös yhteiskunnallisia näkökulmia ennakoitavuuden kautta. Kun yritys ei tee ympäristörikoksia, on toiminta ennakoitavaa.
Eli summattuna, lean sisältää kaikki ne osa-alueet, joiden parissa turvallisuusalalla ollaan. Se on turvallisuutta, laatua, ympäristöä ja hyvinvointia. On hyvä silti muistaa Kortejärven sanat, joista hän muisti mainita useampaan otteeseen haastattelua tehdessä.
Kaikkea ei tarvitse vakioida, pitää ymmärtää mitä ollaan tekemässä ja miksi
Työ ilman riskejä on leania. Sitä ei voi saavuttaa, jos ajatuksen suuntaan ollaan vähän kallellaan, joko yrityskulttuuri on lean tai sitten ei ole. Se voi myös mennä yli, jos innostutaan itsessään leanista, eikä ymmärretä tausta-ajattelua siitä.
Miten toiminnasta saadaan leania?
LinkedIn ja muutkin mediat ovat täynnä erilaisia ”lean osaajia”, jotka tulevat kertomaan nopeasti paikalle, mitä lean on. Moni yritys innostuu ja päättää liimata otsaansa lean -tarran ja ihmettelee vuoden päästä, kun mikään ei muuttunut.
Lean on kulttuurimuutosta, se vaatii kaikilta vastuullisuutta ja vastuuttamista.
Eli jos turvallisuusasiantuntija haluaa tehdä organisaatiosta lean safetyn mukaisen, on peli todennäköisesti jo hävitty. Usein siinä pisteessä unohtuu se, että ajatuksen pitää lähteä liikkeelle tekijöistä, ei esihenkilöistä tai johtoryhmästä – vaan heistä kaikista ja tekijöiden näkökulmaa painottaen.
Eli oikea kysymys on, miksi työkulttuurinne ei sukella siihen täysillä vaan haluaa vain vähän nojailla siihen?
Perusaskelmerkit ongelmatilanteen ratkomiseen on olemassa. Näiden työkalujen, turvallisuus näkökulmasta etenkin, kehittämisessä Pertti Kortejärvi on ollut mukana. Lähtökohtana sama, mikä kaikessa kehittämisessä – nykytilanteen arviointi. Sen jälkeen voidaan yksittäisiä toimintoja kehittää, kunhan taustalla on se vahva pyrkimys saada koko tuotanto osaksi ”lean” mallia. Tuo kehitystyö on usein työnmäärittelyn kautta vakioitavan työn suunnittelua ja sen kehittämistä.
Pertti Kortejärvi on auttanut montaa toimijaa saamaan organisaatiostaan lean safetyn mukaisen. Kortejärvi ei kuitenkaan tule sitä kenellekään tekemään, päinvastoin, hän kysyy työntekijöiltä vastaukset.
Pitää olla merkitys, että voi olla syy tehdä asioita
Kun jostain pitää saada lean safetya, on usein jokin pielessä. Jos ongelmaa yritetään ratkaista uudella filosofialla, mennään todennäköisesti yhä syvemmälle metsään. Eli oikea aika lean safetyn käyttöönottoon meni jo. Tänään on myös siihen ihan hyvä päivä.
Pertti Kortejärvi samoilee säännöllisesti. Jotta pysyisi pää tyhjänä. Mieli täyttyy usein asioista, joita haluamme pitää tärkeinä. Harvoin ne ovat. Siksi ajattelun olisi hyvä olla lean.
Eikä se kannettu vesi kaivossa pysy vielä 2020-luvullakaan. Joten paras tapa kehittää turvallisuuskulttuuria, on antaa kaikkien löytää omat ajatuksensa ja sitten rakentaa niistä kokonaisuus. Sitä on lean. Ei kannettua, vaan löydettyä tehokkuutta.