Anssi Juutilainen – Työturvallisuus sujuu suunnistaen

14.10.2020

Osaava <3 Osaaja / Blogisarja osa 6

Turva-alalla on monimuotoista osaamista, jota harvoin osataan hyödyntää työelämässä tarpeeksi laajalti. Osaava esittelee blogisarjassa näitä alan osaajia edistääkseen alan verkostoitumista. Saimme sarjan kuudenteen blogiartikkeliin haastateltavaksi henkilön, joka haluaa auttaa ihmisiä parempaa työturvallisuutta kohden.

Anssi Juutilainen on menestynyt urheilija ja johtajuuden valmentaja. Hän auttaa ihmisiä ja ajatuksia pysymään kartalla. Keskustelemme pitkään ja samoilemme läpi tuttujen maastojen uusin silmin.

Aktiivista havaitsemista

Eurostat tilastojen valossa Suomessa ollaan työturvallisuudessa ja työhyvinvoinnissa pitkällä moniin alueisiin verrattuna. Silti moni kokee, että Suomessa on hieman ”hällä väliä” -suhtautuminen työturvallisuuden maailmassa.

Suomessa luotetaan vahvasti siihen, että ammattilainen osaa. Usein se myös pitää paikkaansa. Ongelmia nousee esille silloin, kun ammattilaisten näkemykset hyvästä toimintatavasta poikkeavat. Eli kun erilaisista turvallisuuskulttuureista olevat henkilöt ovat samalla työmaalla, syntyy jännitteitä.

– Yhteisen ymmärryksen ja tilannetietoisuuden synnyttäminen jää tekemättä, taustalla useimmiten aikataulupaine ja resurssien niukkuus.

Yksi selkeä ongelma on myös se, että aluehallintoviranomaisilla on keskenään poikkeavat näkemykset tulkinnoista. Joten yhtiön toimiessa eri alueilla, Suomen sisällä, voidaan joutua tekemään erilaisia ratkaisuja turvallisuuden osalta. Tämä ei edistä turvallisuuskulttuurin yhtenäistymistä.

Vastuu turvallisuuden edistämisestä on jokaisella. Vastuu turvallisuuden johtamisesta on johdolla ja esimiehillä. Ratkaisevaa on se, että jokainen saadaan ymmärtämään oma roolinsa; ottamalla vastuu omasta tekemisestään, mutta myös auttamaan muita turvalliseen tekemiseen. Tarvitaan aktiivista hereillä oloa ja havainnointia. Havainnointia ympäristöstä, omasta ja toisten tekemisestä.

– Kulttuurimuutos on tarpeen. Meillä puuttuu puuttumisen kulttuuri. Usein valmennuksissamme harjoitellaan palautteen antamista ja vastaanottamista. Toimintamalleja, jotka edistävät asioiden esille tulemista ja siten niihin vaikuttaminen on mahdollista.

Pikaopas palautteen antamiselle

  1. Tilanne ”Aamulla, kun tulin töihin pyörällä, meinasin jäädä autosi alle ja jouduin vetämään lipat pientareelle”
  2. Toiminta ”Huomasin, että tulit risteyksestä aika kovaa, ja sinulla ei ollut vilkku päällä, joten en voinut reagoida tarpeeksi ajoissa”
  3. Tunne ”Säikähdin kyllä totaalisesti, onneksi ennätin huomata sinut”
  4. Kysy, Kuuntele ”Miten sinä koit tilanteen?”, ”Mitä siinä olisi mielestäsi voinut tapahtua?”

Anssi Juutilainen valmentaa siis työkseen rohkeutta. Uskallusta ottaa asia puheeksi, eikä vain jäädä passiivisen havainnoitsijan rooliin. Ammattilaisen pitää tietää mitä hän on tekemässä ja miten siinä pitää toimia, että turvallisuus toteutuu kaikkien kannalta.

Lue sitä karttaa

Nykytilanteen hahmotus ei kuitenkaan pelkästään riitä pitkäjänteiseen toimintakulttuurin kehittämiseen. Se on se, mistä lähdetään liikkeelle, kun harjoitellaan uutta toimintatapaa.

Tiedostavaan ja ennakoivaan turvallisuuskulttuuriin ei riitä pelkkä nykyhetken ymmärrys. Pitää osata ennakoida.

Pelkillä ohjekirjoilla ei riskejä voida poistaa

Anssi Juutilainen kommentoi useasta näkökulmasta sitä, että ohjeistukset ja lait ovat vain lähtökohta turvallisuuden rakentamiselle. Jos ei ole kykyä nähdä metsää puilta, on mahdotonta kehittää kokonaisuutta. Ohjekirjat ovat yksittäistä tekemistä varten, mutta niihin on mahdotonta kirjata kaikkia turvallisuuskulttuurin periaatteita, toimintamalleja ja pelisääntöjä. Jotta työturvallisuus edistyisi on osaajien oltava yhä tiedostavampia.

– Pitää olla kompetenssia toimia oikein, turvallisuuskulttuurin pitää tukea kehitystä ja asioita pitää jatkuvasti palauttaa mieleen

Tiiviisti ilmaistu resepti menestykseen. Juutilainen käy asian läpi suunnistusvertauksella.

– Kartta ja maasto asettavat puitteet. Suunnistajan aiempi kokemus ja kyky ennakoida, tehdä oikeita havaintoja ja säädellä omaa toimintaa viime kädessä ratkaisee. Suunnistuksessa pitää tietää, miltä maasto näyttää ja mihin suuntaan ollaan menossa. Kun verrataan aloittelevaa suunnistajaa huippusuunnistajaan, silmiinpistävä ero on havainnoinnissa ja havaintojen pohjalta tehtävässä toiminnan ohjauksessa. Huippusuunnistaja katsoo karttaa usein ja lyhyen aikaa, samalla pitää itsensä koko ajan hereillä ja tietoisena, missä mennään ja tekee tarvittavia korjauksia koko ajan. Aloitteleva suunnistaja puolestaan lukee karttaa harvemmin ja pidemmän aikaa kerrallaan, jolloin riski isoonkin virheeseen kasvaa.

Keskustelu palaa usein urheiluun ja etenkin suunnistukseen. Juutilaisen vahva tausta suunnistusmaailmassa on tuonut varmuutta oman toiminnan kehittämiseen. Anssi Juutilainen on osannut ottaa askeleen taaemmaksi ja näkee asiat isompina kokonaisuuksina.

– Ihmisille pitää valmentaa yhä enemmän itsearvioinnin kautta vastuunottoa

Turvallisuuskulttuuri ei siis ole kyttäämistä ja muiden virheiden esille nostoa. Asioiden käsittelyn pitää olla arkipäivää ja jokaisen pitää oppia myös omista erheistään. Täydellisyyttä ei työturvallisuudessa voi saavuttaa, mutta jokaisen pitää sitä kohden suunnistaa.

Turvallisuus on tiimityötä

Turvallisuuden tekeminen on tiimityötä parhaimmillaan.

– Johtoryhmä määrittelee työturvallisuudelle suunnan, mihin halutaan päästä. Kun toiminta on ihmisläheistä, eli välitetään toisistamme, välittyy se tunne muillekin organisaatiossa. Mutta turvallisen toiminnan varmistamisessa tarvitaan kaikkia. Useammat silmä- ja korvaparit näkevät ja kuulevat enemmän kuin kukaan yksin.

Työturvallisuutta ei voi tehdä turvallisuusalan osaaja yksin. Se on joukkuelaji, johon jokaisen pitää osallistua omalla panoksellaan. Turva-alan osaajan vastuulla on sitten katsoa sitä karttaa aktiivisesti ja ohjata reittiä riskitilanteiden ohi.

Suomessa ollaan monissa lajeissa maailmantasolla. Turva-alalla tehdään myös erinomaisia tuloksia. Ehkä voitaisiin hetki olla tyytyväisiä siihen, mihin on jo päästy.

Kun ajaa hämärässä ja näkee yllättäen hirven, aistiherkkyys nousee korkealle. Turva-alan osaajien pitää löytää itselleen työkalut, että aistiherkkyys pysyy sillä tasolla.

Turva-alalla ei saa tuudittautua nykyhetkeen. Vaikka asiat olisivat jo mukavalla tasolla. Huippu-urheilussa ja turva-alan tekemisessä on paljon samaa. Anssi Juutilainen osaa siitä kertoa lisää.

 

Anssi Juutilainen
Työturvallisuuden valmentaja, turvallisuuskulttuurin edistäjä
Kannattaa olla yhteydessä, kun haluaa löytää uusia työkaluja työturvallisuuden edistämiseen.

Innotiimi-ICG – Kestäviä ratkaisuja
Innotiimin kautta löydät Anssi Juutilaisen valmennukset.

Top