Turva-alalla on monimuotoista osaamista, jota harvoin osataan hyödyntää työelämässä tarpeeksi laajalti. Osaava esittelee blogisarjassa näitä alan osaajia edistääkseen alan verkostoitumista. Saimme sarjan yhdeksänteentoista blogiartikkeliin haastateltavaksi henkilön, joka haluaa maailmasta tasa-arvoisemman.
Hunderra Assefa on monessa mukana. Haastattelimme häntä liittyen rooliinsa terveyspalveluita tarjoavassa Medipulssi Oy:ssä. Alun perin hän ei halunnut antaa aiheesta haastattelua, koska ei ole terveys- eikä turva-alan ammattilainen.
Kasvatusoppeja
Hunderra Assefa ohjaa keskustelun nopeasti perheeseensä. Lapsensa on saavuttanut iän, jossa on pakko alkaa tehdä ratkaisuja tulevaisuuteen; valita toisen asteen opiskelujen suuntaa.
– Yhteiskunta miltei pakottaa teini-ikäisen tekemään päätöksiä, joilla on vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen, mikä ei ole helppoa kenellekään
Keskustelu soljuu kasvatuksen vääjäämättömässä mokaamisessa. Siinä ei voi onnistua, mutta siinä voi epäonnistua helposti.
– Tälle vuodelle tein kolme tavoitetta, yksi niistä oli se, että pitää olla aikaa perheelle, aikaa lapselle
Vanhemman roolissa aikuinen usein havahtuu maailman erilaisiin ongelmiin. Sen sijaan, että vanhempi päättää lapsen puolesta elämän reittejä, tulisi antaa työkaluja päätöksien tekemiseen.
Yritän välttää ylhäältä alas sanelua kaikessa
Lapsen turvallisuus voi joskus vaatia ”pakkoa”, mutta ne tilanteet ovat harvinaisia.
– Ideaalimaailmassa lapsi pärjää itsenäisesti
Ideaalimaailma harvoin vain on läsnä elämän erilaisissa kriiseissä. Sen takia Hunderra haluaa varata aikaa läsnäololle, että saa tarjottua lapselleen osaamista, jolla pärjätä maailmassa. Samoja ajatuksia käytetään turvallisuusjohtamisessa. Käskynä annettu turvaohje voi olla käytössä, mutta ilman ymmärrystä taustasyistä on vaikeaa kehittää turvallisuuskulttuuria paremmaksi.
Koettu turvallisuus
Hunderra Assefa kuuluu etniseen vähemmistöön. Rodullistettu elämä on henkisesti stressaavaa ja usein sisältää esteitä, joita kantaväestön edustaja ei koskaan kohtaa.
Moni loukkaantuu rasismikeskusteluista, koska ei halua olla rasisti. Pyrkimys olla tasa-arvoinen kuitenkin usein vaatii kohtaamaan omat etuoikeudet, joita vähemmistöille ei ole suotu. Se tuottaa kitkaa keskusteluun, vaikka molemmat osapuolet pyrkisivät samaan tulokseen.
– Haluan, että mun poika oppii tekemään asioita itselleen
Moni rodullistettu kokee stressiä siitä, että heiltä vaaditaan enemmän kuin muilta. Samalla yksikin virhe kostautuu helposti koko vähemmistölle. Yrittäjillä, jotka kuuluvat johonkin etniseen vähemmistöön, on pelko maineen menettämisestä.
– Pitää oppia eroon pakkosuorittamisesta
Pakkosuorittaminen kostautuu kaikessa. Moni syrjityssä asemassa oleva, joka menestyy, oppii epäterveen työn ja vapaa-ajan tasapainon, jossa suorittaminen tulee osaksi kaikkea tekemistä.
– Kyllä mä sen tunnistan itsessäni
Hunderra Assefa on mukana monessa. Hän haluaa edistää arvojaan myös työelämässä ja saada tarjottua terveen mahdollisuuden menestymiseen. Siinä vaatimuksena on, että työntekijöiden kokema turvallisuus on korkealla.
– Medipulssilla ollaan tavallaan omassa kuplassamme oltu pitkään
Medipulssi rekrytoi vähän aikaa sitten ensimmäisen valkoisen työntekijän.
Saadaanko me tarjottua hänelle hyvä ja tasa-arvoinen työpaikka?
Hunderra Assefa kasvoi epätasa-arvoisessa maailmassa, eikä halua sitä tunnetta lapselleen, eikä kenelle muullekaan. Sisäisesti yhtiö voi pitää huolta tekijöistään ja sidosryhmistään, mutta ulkoiset toimijat tuovat tekemiseen omat uhkansa.
– Meillä on ollut yllättävän vähän ongelmakäyttäytymistä
Jokainen ongelmakäyttäytyminen on silti liikaa. Lääkärin, terveydenhoitajan, siivoajan, vartijan, eikä kenenkään muunkaan pitäisi ikinä joutua tilanteeseen, jossa hän on uhattu.
Moni vähemmistön edustaja oppii kasvaessaan välttämään uhkatilanteita. Jos kasvuympäristö opettaa, että pitää olla varuillaan, se jää helposti päälle aikuisiälläkin. Samalla kun tämä herkkyys tuo turvallisuutta arkeen, se myös vie energiaa.
Koettua turvallisuutta pitääkin edistää siten, että se ei ole kiinni yksittäisistä havainnoitsijoista. Koettu turvallisuus on osa kulttuuria, joka muodostuu yhteiskunnasta, sidosryhmistä, työntekijöistä ja toki turvallisuus kulttuurista itsestään.
Niiden edistämiseen etnisten vähemmistöjen edustajilla on usein huippuosaamista.
Läsnäolo luo turvaa
Hunderra Assefa teki päätöksen, että hänellä pitää olla aikaa lapselleen. Hän haluaa olla läsnä, että voi auttaa löytämään ratkaisuja. On kyseessä sitten kasvatus tai työorganisaatio, läsnäolo on tärkeää.
Turvallisuus ei välttämättä ole isoja tekoja ja päätöksiä. Se voi olla arkista läsnäoloa, keskusteluja ja pieniä hetkiä. Nämä kahvipöytähetket ovat nousseet esille myös monissa turva-alan osaajien haastatteluissa.
Assefa on vastuussa kasvavasta organisaatiosta. Hän haluaa, että siellä kaikki voi hyvin ja turvallisuus on todella tärkeää siinä.
– Yksilön oma etu ei välttämättä ole se, mitä auktoriteetti päättää
Ei, vaikka päätös aidosti olisi yksilön kannalta paras mahdollinen. Syy dilemmaan on siinä, että on usein parempi, jos yksilö löytää itse ratkaisut, joilla tilanteet saa hoidettua. Elämänhallinta taitojen kehittyessä, kehittyy todennäköisesti myös turvallisuus.
Siihen pääsee olemalla läsnä ja auttamalla tiedon löytämisessä.
Sen takia Hunderra jaksaa myös aktiivisesti käydä keskusteluja rasismista. Hän harvoin suuttuu kysymyksistä, vaan haluaa tarjota työkaluja ymmärtää kokemaansa maailmaa.
Usein siellä on taustalla vain ennakkoluuloja, joista pääsee eroon, kun puhuu avoimesti
Heille Hunderra Assefa on läsnä. Kaikille, jotka haluavat oppia jotain maailmasta ja nähdä sen monimuotoisuuden. Monipuolinen tapa nähdä maailmaa tuo siihen turvallisuutta.
Haastateltu
Hunderra Assefa
Medipulssi Oy
Lisää maahanmuuttajien onnistumisesta työelämässä ja työkaluja sen kehittämiseen voi lukea: Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -tutkimuksesta.