Pauliina Kauppila – Työturvallisuutta pienin askelin

08.10.2020

Osaava <3 Osaaja / Blogisarja osa 4

Turva-alalla on monimuotoista osaamista, jota harvoin osataan hyödyntää työelämässä tarpeeksi laajalti. Osaava esittelee blogisarjassa näitä alan osaajia edistääkseen alan verkostoitumista. Saimme sarjan neljänteen blogiartikkeliin haastateltavaksi henkilön, joka on turva-alalla kokeillut erilaisia tehtäviä ja löytänyt sisäisen humanistinsa. Työturvallisuutta voi edistää monin tavoin, usein lähtien liikkeelle konesuunnittelusta.

Kauppila aloitti alan parissa opiskelun kautta ja eteni edistämään turvallisuutta konepajayhtiö Metson kautta jäätelötehtaalle. Aikaisempi kokemus Metsolla konepajaympäristöstä oli herättänyt halun oppia lisää koneista ja Kauppila päätti täydentää opintojaan tämän osalta. Työhistoriansa onkin looginen kokoelma pieniä askelia kohden asiantuntijuutta.

Konesuunnittelussa turvallisuus ei palkitse tekijäänsä

Pauliina Kauppila tekee työkseen tuotantolaitoksista turvallisempia. Käytännössä hän johtaa tiimiä, joka konsultoi prosessi- ja konesuunnittelun, sekä tuotantolaitosten, turvallisuutta. Eli otetaan huomioon tuotantolaitteiden ja prosessien tuottamat riskit, ennakoidaan niitä suunnittelussa ja lopulta työpaikoilla on vähemmän tapaturmia.

– Loputtomasti asioita ei voi vain suunnitella ja siksi tietty riskitaso on pakko hyväksyä

Olisi julmaa syyllistää Kauppilaa tai kaltaisiaan asiantuntijoita, kaikista koneisiin liittyvistä tapaturmista. Osa tapaturmista tapahtuu käyttäjän tekemien ratkaisujen toimesta, kuten turvavarusteiden käyttämättömyys. Erilaiset poikkeustilanteet ovat usein taustalla, kun tapaturmaan johtanutta ketjua selvitetään.

– Koneturvallisuuden keskeinen lähtökohta on riskien poistaminen tai pienentäminen siedettävälle tasolle. Samalla pyritään huomioimaan erilaisten turvatoimintojen käytettävyys siten, että niiden kiertäminen on tehty haastavaksi.

Silti jokaiseen laitteeseen jää aina jonkinlainen ”jäännösriski”, jos laite on suunniteltu ihmisen käytettäväksi. Mitä enemmän automaatiota, eli koneet käynnissä ilman ihmisen läsnäoloa, sitä paremmin turvallisuutta voidaan huomioida.

Vaikka kuinka haluaisi kaiken huomioida, niin se on mahdotonta. Joten tilastollisesti kehittyvä turvallisuus on se tärkeä punainen lanka toiminnassa.

– Etenkin vanhoja laitteita modernisoitaessa ja turvallistettaessa on tehtävä välillä kompromisseja, tai se jää kokonaan tekemättä. Harvoin vanhasta koneesta saadaan turvallisuuden ja käytettävyyden kannalta uuden koneen veroista järkevin kustannuksin.

Eli työtä, jossa voi vain epäonnistua. Onnistumiset eivät näy missään ja teoreettiset virheet ovat selkeästi näkyvillä. Joten tekijöiden on pakko tasapainoilla sen kanssa, että kustannukset pysyvät sellaisina, että modernisointia tehdään. Turvallisuutta kehitetään siis pienin askelin, ei harppauksin.

Automatisointi lisää turvallisuutta, koska se vähentää muuttujia

Konesuunnittelussa tähdätään siihen, että tuotantoyksikkö, prosessi, on mahdollisimman toimiva. Kauppila tiimeineen tuo siihen toimivuuteen yhden lisäulottuvuuden – pitkäkestoisen ajattelun. Turvallisuus on usein ennustettavuutta parantavaa ja siten myös tuotannollisessa mielessä järkevä lisäys. Toki kustannuksien pitää pysyä tolkullisina ja siksi riskiarvioiden kautta suunnittelua tehdään siten, että se budjetin rajoissa tarjoaa maksimaalisen turvallisuuden.

Moni suunnittelijoiden tekemä ratkaisu onkin sellainen, että asiakas näkee vain hyvin toimivan kokonaisuuden, eikä välttämättä erikseen osaa hahmottaa sitä lisäarvoa minkä Kauppilan tiimi on tuonut.

– Parhaita hetkiä on ne, kun joku tulee kysymään näkemystä ja suositusta asiaan. Asiakkaatkin kehuvat usein välillisesti, joten kyllä kiitostakin kuulee

Ihan heitteille ei siis konesuunnittelun turvallisuuden edistäjät joudu.

Heitteillejättöjä, johtamista ja niitä pieniä askeleita

Kauppila muistelee työuraansa kymmeneltä vuodelta ja esille nousee hetkiä, jotka olisivat voineet sujua paremmin. Turva-alalla on paljon kehitettävää myös konesuunnittelun ulkopuolella.

– Monesti unohtuu tekemisestä kohdennus, keskitytään yksityiskohtiin tai yhteen lukuun liikaa

Puhumme heitteillejätöstä, se on julma sana, mutta valitettavan osuva. Lapsia ei saa jättää heitteille, mutta turva-alan osaajan saa. Monilla muilla aloilla sitä pidettäisiin huonona johtamisena, organisaatiotasoisena ongelmana, mutta turva-alalla se oli suhteellisen yleistä vielä joitakin vuosia sitten.

– Paljon ala on kehittynyt ja myös konesuunnittelun maailma, yhä useammin loppuasiakas osaa olla kysymässä konsultointia, eikä vain tehdä lakisääteisiä minimejä

Ala kehittyy ja samoin johtaminen alan sisällä. Usein tosin se johtaminen tulee alan ulkopuolelta ja se osittain selittää ongelmatilanteita. Moni muu yhtiön toiminta on sellaista, että se on yksikköjen sisällä tapahtuvaa johtamista, mutta turva-ala saattaa pirstaloitua siten, että turvallisuuspuolen vetäjällä voi olla useampia esihenkilöitä, mutta ei yhtään lähiesihenkilöä.

Joten ei ihme, että moni kokee stressiä asioiden hoitamisesta, kun niiden kanssa pitää taistella ilman lisätukea.

– Nykyinen roolini on aivan huikea ja jotain kertoo sekin, että pyydettiin tähän esihenkilö rooliin kesken hoitovapaan.

Pieniä askeleita, ja ehkä jopa tasa-arvoa. Päädyn silti kirjoittamaan aiheesta, koska se on vielä alan sisällä poikkeus, eikä sääntö.

Vanhemmuus tuo paljon kokemusta esihenkilön rooliin. Monimuotoiset perhetaustat ovat vahvuus ja niistä saa kokemusta, jota ei voi opiskella. Silti usein vanhemmuus nähdään urapolun hidasteena, etenkin yhden sukupuolen kannalta.

Mikään ei muutu nopeasti, mutta pitää muistaa ne voimaannuttavat hetket

Pauliina Kauppila on henkilö, joka haluaa jatkuvasti oppia uutta. Samalla hän hyväksyy, että kaikki eivät yhtä tehokkaasti omaksu uutta tietoa. Joten on hyvä suhtautua muutokseen kärsivällisesti.

– Haluan kasvattaa alaa, lisätä muiden tietoisuutta, mutta koen jatkuvasti, että en osaa vielä tarpeeksi

Lainaus, joka heijastelee monen turva-alan osaajan ajattelua. Itsekritiikki on korkealla ja vertailu tapahtuu liikaa muihin, kuin omaan historiaan. Pedagoginen osaaminen on tärkeää, kun pyrkii viemään alan osaamista yhä pidemmälle. Kauppilalla on kokemusta myös opetustyöstä, joten jo nyt hänellä on paljon arvokasta osaamista.

– Jatkuvasti pitää oppia uutta ja nähdä asioita eri näkökulmista

Tuo uuden oppiminen onkin taustalla siinä, että työhistoriansa on portaittainen. Oli hyvä nähdä, miten asioita tehdään isoissa kansainvälisissä yrityksissä, ammentaa niistä oppeja ja sitten jatkokehittää itseään. Nyt Kauppila voi keskittyä yhä paremmin kokonaisuuksiin.

– Tässä työssä harvoin kokee olevansa ”voittaja”, mutta niitäkin kokemuksia aina toisinaan tulee

Kauppila lähti johtamaan itseään, kun ei ollut toimivaa johtamiskulttuuria. Hän opiskeli konetekniikkaa, koska koki tarvitsevansa lisää oppia. Heitteillejäämisen sijasta hän on edennyt urallaan määrätietoisesti.

Kasvatusoppeja ja kommunikaatiota

Keskustelemme Pauliina Kauppilan kanssa pitkään. Aiheet nivoutuvat toisiinsa ja usein palaavat takaisin lähtöpisteeseen. Syy siihen on siinä, että tietyt perusasiat tuottavat turva-alalla toisinaan ongelmia.

– Pitää osata kertoa asiat siten, että tulee ymmärretyksi

Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että kuulijan mukaan pitää osata muuttaa omaa ilmaisuaan. Puhutaan pedagogian perusteista – oppimista ja ymmärrystä tapahtuu vain kuuntelemalla. Vastapuolen on helpompaa kuunnella, kun heidän tarpeensa otetaan huomioon kommunikoinnissa.

– Sehän on ihan toisesta kiinni, miten asian heille esitän. Joku haluaa puhdasta lakitekstiä ja toisille pitää maalailla enemmän kuvia ja tunteita sanoilla

Pauliina Kauppila on oppinut kommunikoimaan monipuolisesti. Se onkin varmasti yksitekijä, miksi hän on noussut turva-alan sisällä niche-osaajaksi. Nyt Kauppila vie osaamistaan yhä laajemmin muiden käyttöön. Suomalainen konesuunnittelun turvallisuuden erikoisosaaminen voi kuulostaa pieneltä kentältä, mutta siinä voidaan vaikuttaa miljoonien ihmisten työelämän hyvinvointiin.

Maailma voi jo nyt vähän paremmin Kauppilan ansiosta. Taustalla huima halunsa jatkuvasti oppia uutta ja erinomaiset taitonsa kommunikoida.

– Avoin kommunikointi on lähtökohta tekemiselle, pitää tietää miten asiat oikeasti ovat

Siksi myös näitä blogeja tuotamme. Turva-alan suurin riski liittyy siihen, että sitä ei viedä eteenpäin yhtenä rintamana, vaan jokainen tekee sitä omalla tontillaan. Kasvatusta ei voi tehdä ilman suunnitelmaa.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto kertoo hyvät ohjeet yksinjäämisen ehkäisemiseksi. Pelottavan hyvin ne osuvat myös turva-alan ongelmiin.


Pauliina Kauppila

Business Unit Manager | HSEQ, Rejlers Finland Oy

pauliina.kauppila@rejlers.fi
040 557 6491

Jos kaipaat apua tai lisäresursseja turvallisuuteen liittyvien vaatimusten selvittämiseen, riskien arviointiin, työympäristön tai koneiden turvallistamiseen, turvallisuuteen liittyvien dokumenttien laadintaan tai räätälöityihin sisäisiin turvallisuuskoulutuksiin, ole rohkeasti yhteydessä.

Rejlers logo

Rejlers | Home of the learning minds

Rejlers Teollisuuden turvallisuuden asiantuntijamme hallitsevat standardien, asetusten ja vaatimusten mukaiset turvallisuuden ja laadunvarmistuksen palvelut. Hoidamme kaikki turvallisuuteen liittyvät toimeksiannot pienemmistä riskianalyyseistä aina isompien investointiprojektien kokonaisvaltaiseen HSE-johtamiseen sekä toiminnallisen turvallisuuden varmistamiseen. Yhtiömme vision ”Home of the learning minds” mukaisesti opimme ja kehitymme jatkuvasti vastataksemme parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaidemme turvallisuuden ja riskienhallinnan tarpeisiin.

https://www.rejlersindustry.fi/asiantuntijapalvelut/hseq/

Top